Asbestipurkutyön turvallisuuden ja siihen liittyvien testaus- ja mittaustoimintojen kehittäminen (AsbTest yhteishankkeet 117086, 117087, 117103, 117115)

Tiivistelmä

Hankkeen päätavoitteena on parantaa asbestipurkutyön turvallisuutta ennaltaehkäisemällä sekä työntekijöiden että muiden henkilöiden asbestialtistuminen kehittämällä ja yhtenäistämällä turvallisuuden valvontaan liittyviä testaus- ja mittauskäytäntöjä. Lisäksi tavoitteena on luoda tutkitut perusteet osastointien ilmanvaihdon järjestämiseksi sekä saada mittauksiin perustuvaa tietoa erilaisten torjuntatoimien tehokkuudesta. Näihin tavoitteisiin päästään • luomalla luotettavat ja kustannustehokkaat mittaustavat hengitystensuojainten tiiveyden ja alipaineistuslaitteiden ulospuhallusilman puhtauden tarkkailuun sekä ilmavirtojen mittaamiselle • luomalla ohjeistus osastointien tarvitsemalle paine-erolle, ilmanvaihtuvuudelle ja ilmanjaolle • luomalla turvallisia toimintatapoja asbestialtistumisen ehkäisemiseksi. Tulosten perusteella arvioidaan hyväksi havaittujen testaus- ja mittaustoimintojen kenttäkelpoisuutta ja laaditaan suositukset altistumisen ehkäisemiseksi. Lisäksi annetaan ohjeet hengityssuojainten ja alipaineistuslaitteiden toimintakunnon mittaamiseksi. Tehokkaiden torjuntatoimien sekä ajanmukaisten mittausmenetelmien ansiosta voidaan altistumisen estämisen lisäksi pienentää asbestityöstä aiheutuvia kustannuksia nopeuttamalla testauksia ja vähentämällä kalliita ja aikaa vieviä mittauksia. Tuloksia voidaan soveltaa myös kaikessa muussa korjausrakentamisessa, jossa ilmaan vapautuu erityisen haitallisia altisteita (mikrobit, kreosootti, kvartsi, PCB, lyijy).

Hankkeen vastuuhenkilö

Ilpo Kulmala

Tiedote

Tutkimuksen avulla kohti turvallisempaa asbestipurkutyötä

Tiivistelmä

Tutkimushankkeessa tuotettiin ja ohjeistettiin sellaisia asbestipurkutyön käytäntöjä, joiden avulla työntekijöiden ja muiden ihmisten asbestialtistuminen voidaan ennaltaehkäistä. Osastointien toimivuutta ja ilmanvaihtoa tutkittiin sekä kenttä- että laboratorio-olosuhteissa. Hengityksensuojainten tiiviystestauksia tehtiin useille asbestipurkajille kahdella eri menetelmällä. Lisäksi toteutettiin kysely- ja haastattelututkimukset. Hankkeessa kehitetyillä ja testatuilla mittausmenetelmillä voidaan todentaa ilmankäsittelylaitteiden ja hengityksensuojainten toimivuus nopeasti ja luotettavasti. Tutkimuksen tuloksia voidaan soveltaa myös kaikessa muussa korjausrakentamisessa, jossa ilmaan vapautuu terveydelle haitallisia tai vaarallisia altisteita.

Lähtökohdat

Entistä tiukemmat asbestipurkutyötä koskevat laki (684/2015) ja asetus (798/2015) tulivat voimaan vuoden 2016 alussa. Asetuksen tulkintaohjeet ja niissä vaadittavat seurantamittaukset ovat kuitenkin osin puutteellisia ja kaipaavat tarkentamista, jotta työntekijät ja purkukohteen lähistöllä olevat ihmiset eivät altistuisi asbestille. Tutkimuksen tavoitteena oli luoda ohjeita ja menetelmiä turvallisen asbestipurkutyön toteuttamiseksi.

Aineisto

Konsortiohankkeen koordinaattorina oli Työterveyslaitos ja muina tutkimuslaitoksina Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy, Itä-Suomen yliopisto ja Tampereen teknillinen yliopisto (vuoden 2019 alusta Tampereen yliopisto). Kohdeorganisaatioina olivat STM/työ- ja tasa-arvo-osasto, Rakennusteollisuus RT ry, Rakennusliitto ry sekä yhdeksän alalla toimivaa yritystä.

Menetelmät

Kirjallisuusselvityksen lisäksi hankkeessa tehtiin mittauksia sekä käytännön purkutöiden yhteydessä että laboratorioissa. Kenttäkohteissa todennettiin suojausratkaisujen toimivuutta asbestikuitumittauksin sekä osastoinnin ja alipaineistajien toimintakunnon mittauksin. Laboratoriokokeissa tutkittiin osastoinnin ilmanvaihdon toimivuutta merkkiaine- ja paine-eromittauksin. Lisäksi verrattiin kahta hengityksensuojainten tiiviystestausmenetelmää sekä toteutettiin kysely- ja haastattelututkimukset.

Tulokset ja johtopäätökset

Alipaineistajissa ja suojanaamareissa oli usein vuotoja, joiden kautta asbestikuidut pääsivät leviämään ympäristöön tai naamarin sisään. Alipaineistajien ilmavirrat oli myös yliarvioitu. Kehitetyllä erotusasteen mittausmenetelmällä voidaan vuodot mitata ja korjata ennen töiden aloittamista. Ilmavirrat voidaan määrittää tarkasti hankkeessa toteutetulla helppokäyttöisellä mittauslaitteistolla. Oleellisimmat purkutyön turvallisuuden varmistavat toimintatavat on kirjattu kuuteen malliratkaisuun.

Uutuusarvo ja sovellettavuus

Uutta tietoa on asbestitöissä käytettävien alipaineistuslaitteiden toimivuus kenttäolosuhteissa, vuotojen sekä ilmavirran mittausmenetelmät, sekä ilmanjaon toimivuuden mittaukset laboratoriokokeissa. Näitä tuloksia voidaan hyödyntää asbestitöiden lisäksi kohteissa joissa työilmaan vapautuu vaarallisia tai haitallisia aineita kuten kosteus- ja homevauriokorjauksissa, kreosoottia sisältävien materiaalien purkutöissä sekä muissa pölyisissä korjaustöissä.

Aineisto

Markku Linnainmaa, Anna Kokkonen, Ilpo Kulmala, Heli Kähkönen, Erja Mäkelä, Petri Annila, Niina Kemppainen, Tomi Kanerva, Timo Nurkka, Arto Säämänen, Eveliina Häkkinen, Pertti Pasanen. Asbestipurkutyön turvallisuuden ja siihen liittyvien testaus- ja mittaustoimintojen kehittäminen − AsbTest. TSR LOPPURAPORTTI (117086, 117087, 117103, 117115). Työterveyslaitos 2019 ISBN 978-952-261-870-2 (nid.) ISBN 978-952-261-871-9 (pdf) Avaa. https://oma.tsr.fi/api/projects/fa25dca4-b3bf-47b9-9721-b556d6980451/attachment/3b262238-8b69-4cf8-9bae-75caf0b03388

Anna Kokkonen, Pertti Pasanen, Petri Annila, Tomi Kanerva, Niina Kemppainen, Ilpo Kulmala, Heli Kähkönen, Erja Mäkelä, Markku Linnainmaa. Asbestipurkutyön turvallisuuden kehittäminen. Sisäilmastoseminaari 15.3.2019 Avaa. https://oma.tsr.fi/api/projects/fa25dca4-b3bf-47b9-9721-b556d6980451/attachment/8329ca11-c479-4d10-adb6-909306d12db2