Astmaa ja keuhkoahtaumatautia sairastavien työkyky suomalaisessa väestössä ja sen tukeminen

Tiivistelmä

Hanke toteutetaan yhteistyössä Työterveyslaitoksen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Tampereen yliopiston, Filhan, TYKS:n ja Turun kaupungin työterveyshuollon kanssa.

Tieteellisenä tarkoituksena on saada tietoa ahtauttavaa keuhkosairautta sairastavien työkyvystä ja siihen vaikuttavista ennusteellisista tekijöistä suomalaisessa väestössä. Työkykyä arvioidaan käyttäen valmiita Terveys 2000 ja 2011 aineistoja poikkileikkausasetelmassa. Sairauksien vaikutusta töistä poissaoloon tai työkyvyttömyyteen noin 10 vuoden ajalta arvioidaan rekisteripohjaisessa seurannassa. Ennusteellisina tekijöinä tutkitaan työhön ja työperäiseen altistumiseen, elintapoihin ja liitännäissairauksiin liittyviä tekijöitä. Tunnistamalla huonoon ennusteeseen liittyviä tekijöitä voidaan työterveyshuollon resursseja kohdentaa näiden potilaiden hoitamiseen ja työkyvyn tukemiseen.

Tiedottamiseen liittyvänä tavoitteena on luoda työpaikkojen, työterveyshuoltojen ja erikoissairaanhoidon käyttöön toimintamalli, jonka avulla pystytään vähentämään työn ja työperäisen altistumisen aiheuttamaa haittaa ahtauttavaa keuhkosairautta sairastavilla. Tämä toteutetaan yhteistyössä työterveyshuollon ja asiakasyritysten kanssa. Lisäksi luodaan hoitoketju erikoissairaanhoidon ja työterveyshuollon välille.

Aineiston analysointi on aloitettu ja tieteelliset julkaisut valmistuvat vuosina 2014-16. Toimintamalli suunnitellaan ja koekäytetään vuosina 2014-15 ja vuonna 2016 toimintamallia levitetään laajempaan käyttöön.

Hankkeen vastuuhenkilö

Irmeli Lindström

Tiedote

Ahtauttavat keuhkosairaudet eivät lisää merkittävästi työkyvyttömyyseläkkeen riskiä

Työterveyslaitoksen tutkimuksen mukaan merkittävimmät ahtauttavat keuhkosairaudet astma ja keuhkoahtaumatauti eivät näytä lisäävän merkittävästi työkyvyttömyyseläkkeelle joutumisen riskiä.

Tutkijat pitävät todennäköisenä, että astma ja keuhkoahtaumatauti vaikuttavat enemmän lyhytaikaisiin sairauspoissaoloihin ja työtehon alenemiseen. Näiden suhteen analyysit jatkuvat.

Tutkimuksessa lisättiin tietoa astmaa ja keuhkoahtaumatautia sairastavien työkyvystä suomalaisessa väestössä ja työkykyyn vaikuttavista ennustetekijöistä.

Työterveyslaitos teki tutkimuksen yhteistyössä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ja Filha (Finnish Lung Health Association) ry:n kanssa.

Hankkeessa myös parannettiin työterveyshuoltojen ja erikoissairaanhoidon yhteistyötä ahtauttavien keuhkosairauksien hoidossa ja työkyvyn tukemisessa. Yhteistyöhön osallistuivat Turun yliopistollinen keskussairaala, Turun Työterveystalo ja Kela.

Työsuojelurahasto tuki hanketta tutkimusmäärärahalla.

Johtopäätöksiä vaikeuttavia tekijöitä

Tutkimusaineistona olivat Terveys 2000 – ja Terveys 2011 -aineistot, jotka ovat Suomessa ja kansainvälisestikin erittäin tärkeitä väestön terveystutkimuksia. Lisäksi Terveys 2000 aineistoon yhdistettiin eläketapahtumien seuranta Eläketurvakeskuksesta.

Tutkimusryhmät olivat pieniä, ja eläkkeelle joutuneita oli kaikissa ryhmissä vähäisesti. Lisäksi keuhkoahtaumataudin määritelmä väestötutkimuksissa muuttui tutkimuksen aikana. Nämä tekijät vaikeuttivat johtopäätösten tekemistä. Toisaalta tutkijat katsovat, että aineisto edusti erittäin hyvin Suomen väestöä vuonna 2000.

Muita sairauksia ensisijaisina diagnooseina

Tutkimuksen tulokset, joiden mukaan astma ja keuhkoahtaumatauti eivät lisää merkittävästi työkyvyttömyyseläkkeelle joutumisen riskiä, ovat linjassa Eläketurvakeskuksen tietojen kanssa työkyvyttömyyseläkkeiden diagnooseista.

Eläketurvakeskuksen tietojen mukaan ainoastaan yhdellä prosentilla työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyvistä oli diagnoosina hengityselinsairaus. Eläkkeen ensimmäinen tai toinen diagnoosi oli hengityselinsairaus vain 18 prosentilla keuhkoahtaumatautia sairastavista ja 10 prosentilla astmaa sairastavista. Keuhkoahtaumatautia sairastavista 46 prosentilla ja astmaa sairastavista 42 prosentilla diagnoosina oli tuki- ja liikuntaelinsairaus. Vastaavasti 18 prosentilla ja 26 prosentilla diagnoosina oli mielenterveyshäiriö.

Keuhkojen kokonaistilavuuden aleneminen liittyy lihavuuteen

Selvimmin työkyvyttömyyseläkkeen riskiä lisäsi keuhkojen kokonaistilavuuden aleneminen. Iän ja sukupuolen mukaan vakioituna se aiheutti kaksinkertaisen työkyvyttömyyseläkkeelle joutumisen riskin. Kuitenkin riski laski 1,5-kertaiseksi, kun malliin lisättiin painoindeksi ja koulutustaso.

Lihavuus on tavanomainen syy alentuneeseen keuhkojen kokonaistilavuuteen, ja toisaalta sen tiedetään lisäävän työkyvyttömyyseläkkeelle joutumisen riskiä. Siten tässäkin tutkimuksessa lihavuus selitti osittain alentuneeseen keuhkojen kokonaistilavuuteen liittyvän työkyvyttömyyseläkeriskin.

Toimittaja
Leena Huovila

Aineisto

Irmeli Lindström, Paula Pallasaho, Tuula Vasankari, Jouko Remes, Markku Heliövaara. 2018. . Tutkimus- ja tiedotushanke. 34. sivua. ISBN 978-952-261-846-7 (pdf) ISBN 978-952-261-845-0 (nid.) Avaa