Astmaa sairastavan työntekijän työura ja astman yhteys ennenaikaiseen työkyvyttömyyteen

Tiivistelmä

Tutkimuksen tavoitteena on tukea astmaatikkojen työelämässä pysymistä. Astma aiheuttaa vuosittain Suomessa 700 milj. euron kustannukset, joista valtaosa koituu sairauspoissaoloista, sairauseläkkeistä ja tuotannon menetyksistä, ja vain pienempi osa suorista terveydenhuollon kustannuksista.

Haluamme löytää suomalaiseen työelämään, työpaikoille ja työterveyshuoltoihin, keinoja tukea astmaa sairastavien työuran jatkumista pitkälle ja ehkäistä astman takia työelämästä pois joutumista. Perehdymme astmaatikon työuraa hankaloittaviin tekijöihin ja työkyvyttömyyden uhkaa ennakoiviin merkkeihin.

Käytössämme on valmiiksi kerätty suuri suomalainen kyselyaineisto, jossa on kysytty astmaa sairastavilta mm. heidän työelämätilanteestaan, oireilustaan, oireilua pahentavista tekijöistä, sairauspoissaoloista ja sosioekonomisista tekijöistä. Tulokset ovat julkaisuina käytettävissä vuoden 2017 aikana, jolloin niitä päästään hyödyntämään käytännön työterveysyhteistyössä, työpaikkojen olosuhteiden parantamiseksi, tavoitteena sekä astmaatikkojen että muiden terveellinen työympäristö.

Hankkeen vastuuhenkilö

Saara Taponen

Tiedote

Apua astmaa sairastavan työssä pärjäämiseen

Lääketieteen tohtori Saara Taponen tutkii astmaa sairastavia työntekijöitä tukeakseen heidän työhyvinvointiaan ja työuriaan. Hän ja tutkijakumppanit tunnistivat astmaa sairastavien työntekijöiden työkyvylle oleellisia tekijöitä, joihin voi vaikuttaa. On siis keinoja, joilla astmaa sairastava voi välttää työkyvyttömyyseläkkeelle joutumisen.

Työsuojelurahaston stipendiajalla Taponen kirjoitti astmaa sairastavien työurasta tieteellisen artikkelin, joka on lähetetty arvioitavaksi alan kansainväliseen lehteen. Artikkelin muut kirjoittajat ovat Lauri Lehtimäki, Kirsi Karvala, Ritva Luukkonen ja Jukka Uitti.

Astmasta 700 miljoonan vuosikulut

Astmaa sairastavilla voi olla työelämässä vaikeuksia, jotka näkyvät muun muassa isoina sairauspoissaololukuina.

Astma aiheuttaa vuosittain Suomessa 700 miljoonan euron kustannukset, joista valtaosa aiheutuu sairauspoissaoloista, sairauseläkkeistä ja tuotannon menetyksistä.

Astmapotilaista hyvin tietoa saatavilla

Tutkijat käyttivät valmista, suurta suomalaista kyselyaineistoa. Siihen oli kysytty astmaa sairastavilta muun muassa heidän tilannettaan työelämässä, astmaoireiluja ja sosioekonomisia tekijöitä.

Taponen ja muut tutkijat vertaavat artikkelissaan astmaa sairastavien oireiluja ja lääkityksen käyttöä. Elämäntavoista ja sosioekonomista tekijöistä he tarkastelevat liikuntaa, tupakointia ja koulutustaustaa.

Tutkimuksessa astmaa sairastavat on eroteltu työelämäryhmiin: kokopäivätyöntekijät, työttömät, työkyvyttömät ja eläkeläiset. Samoissa ryhmissä selvitettiin työntekijöiden työtehtävien, työpaikan ja ammatinvaihtoa työuralla sekä näiden muutosten yhteyttä astmaan.

Ajoissa tukitoimiin

Tulokset auttavat löytämään keinoja tukea astmaa sairastavien työhyvinvointia ja työkyvyn tukemista pitkälle työuran eri vaiheissa.

Työpaikat voivat hyödyntää tuloksia työterveyshuollon kanssa ohjaamalla astmaa sairastavat työntekijät ajoissa toimenpiteisiin, joilla voi tukea työkykyä kohdennetusti. Näitä tukitoimia voivat olla terveyteen tai työoloihin kohdistuvat neuvonta, ohjaus ja korjaustoimet.

Tarpeen mukaan ammatillinen kuntoutus auttaa ohjaamaan uudelle työuralle.

Toimittaja
Hannu Kaskinen