Automaalaamojen työturvallisuuden parantaminen

Tiivistelmä

Automaalaamojen ja autokorjaamojen hiontaprosessien työturvallisuuden parantaminen

1. Yleiskuvaus

Automaalareina työskentelee Suomessa noin 4 500 työntekijää. Automaalaajat altistuvat työssään useille erilaisille riskeille. Käsiteltyä pintaa hiottaessa tärkein altiste on hiontapöly. Lisäksi on mahdollista, että käsiteltyä pintaa työstettäessä ilmaan vapautuu pölyn lisäksi myös kaasumaisia kemikaaleja(esim. liuotinaineita, isosyanaatteja tai akrylaatteja). Päästömittausten yhteydessä mitataan myös hiojan käsiin kohdistuva tärinä.

2. Tavoitteet

a) Tuottaa hiontamateriaalien ja hiontajärjestelmien tuotekehityksen sekä käyttäjäkoulutuksen tueksi tietoa autopinnoitteiden hionnan pöly- ja kemikaalipäästöistä ja hiontamateriaalin vaikutuksesta päästöön.

b) Tuottaa tärinättömämpien hiontamateriaalien ja hiontajärjestelmien tuotekehityksen tueksi tietoa käsitärinästä.

c) Tuottaa hiontamateriaalien ja hiontajärjestelmien tuotekehityksen sekä käyttäjäkoulutuksen tueksi tietoa komposiittimateriaalien hionnassa syntyvien pöly- ja kemikaalipäästöjen laadusta ja määrästä.

3. Toteuttajat ja aikataulu

Oy KWH-Mirka kehittää ja valmistaa teknologioita ja laitteita hiontaprosesseihin.

Kehittämishankkeen toteuttava asiantuntija on Työterveyslaitos. Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin tutkija, kehittäjä ja asiantuntija.

Hanke alkaa 1.4 2012 ja päättyy 30.12 2012.

Hankkeen vastuuhenkilö

Mats Sundell

Tiedote

OSP-systeemi poistaa hyvin pölyä ja vähentää tärinää

Oy KWH-Mirkan kehittämä OSP (Optimized Surface Preparation)
-systeemi poistaa hyvin pölyä, vaikka poistoilmamäärä laskee.
Pienemmän poistoilmamäärän ansiosta myös tärinä saadaan
minimoiduksi ilman että pölynpoisto kärsii.

Tällaisia tuloksia saatiin KWH-Mirkan yhteistyössä
Työterveyslaitoksen kanssa toteuttamassa kehittämishankkeessa,
jossa tutkittiin autopinnoitteiden hionnan pöly- ja
kemikaalipäästöjä sekä hiontamateriaalin vaikutusta päästöihin.
Lisäksi tutkittiin käsitärinää.

Tavoitteena oli tuottaa tietoa hiontamateriaalien ja
hiontajärjestelmien tuotekehitykseen ja käyttäjäkoulutukseen sekä
parantaa siten automaalaamojen ja autokorjaamojen hiontaprosessien
työturvallisuutta. Työsuojelurahasto tuki kehittämistyötä
määrähalla.

Automaalareina työskentelee Suomessa noin 4 500 työntekijää.
Automaalaajat altistuvat työssään useille erilaisille riskeille.
Käsiteltyä pintaa hiottaessa tärkein altiste on hiontapöly. Lisäksi
käsiteltyä pintaa työstettäessä ilmaan saattaa vapautua kaasumaisia
kemikaaleja, kuten liuotinaineita, isosyanaatteja ja
akrylaatteja.

Mittaukset tehtiin standardin mukaan

Mittaukset tehtiin Työterveyslaitoksen Lappeenrannan
aluetoimipisteen emissiomittauskammiossa standardin EN 1093-3
mukaisesti. Hionta tapahtui kammiossa, jonka läpi ilma virtasi
nopeudella 0,25 m/s. Hiojana toimi KWH-Mirkan ammattihioja.

Pintoja hiottiin standardimenetelmän mukaisesti eri karkeuksia
omaavilla hiomatuotteilla. Tarkoitus oli mahdollisimman tarkasti
simuloida korjaamoissa käytettäviä työmenetelmiä.

Hionnassa käytetyt hiomatuotteet olivat
standardihiekkapaperituotteita sekä KWH-Mirkan kehittämä OSP
(Optimized Surface Preparation) -systeemi, joka hyödyntää Mirkan
kehittämää Abranet ”Dust Free Sanding”-tuoteperhettä.
Pölynpoistolaite oli jokaisessa testissä KWH Mirkan pölynimuri 915.

Imurin poisto oli niin tehokas että testeissä, joissa poisto toimi
täydellä teholla, ei saatu suuria eroja mittausten välillä, kun
imuri oli kammion ulkopuolella. Poiston toimiessa täydellä teholla,
1800 l/min, pölypitoisuudet laskivat alle prosenttiin siitä mitä ne
ovat ilman poistoa. Poistoa kuristettaessa 600 l/min
pölypitoisuudet laskivat silti noin 10 %:iin (standardi kaupallinen
hiekkapaperituote 15 reikää) siitä mitä ne olivat ilman
poistoa.

Pohjamaalien testeissä (600 l/min) todettiin pienimmät VOC
(volatile organic compound) -pitoisuudet ja pölypitoisuudet
hiottaessa Autonet-pohjaisella OSP-yhdistelmällä.

Suurimmat tärinäarvot saatiin karkealla paperilla pakkelin
hionnassa ja pienimmät arvot hienorakeisella paperilla
päällysmaalihionnassa. Myös pölynpoiston ilmamäärällä näytti olevan
vaikutusta tärinään. Ilmamäärän optimointi oli siitä syystä
tärkeää.

Kun poistoilmavirta oli suurimmillaan ja kuristamaton, saatiin
suurimmat tärinät. Keskimääräinen käsitärinäarvo pakkelihionnassa
oli 9,6 m/s2, primer-hionnassa 6,1 m/s2 ja maalipinnan hionnassa
7,8 m/s2.

Hiukkasmaisten ja kaasumaisten epäpuhtauksien määrä mitattiin
myös kammiossa noin yhden metrin etäisyydellä hiottavista
kappaleista, kun pölynimuri pidettiin kammion sisällä.

Vanhan maalin hionnassa (poisto täysillä 1800 l/min) hengittävän
pölyn pitoisuus oli OSP:llä 64 % pienempi kuin käyttämällä
vastaavaa paperituotetta. Tuoreen maalin hionnassa (600 l/min)
hengittävän pölyn pitoisuus oli Autonet P320:lla 89 % pienempi kuin
vastaavalla paperituotteella.

VOC-yhdisteiden kokonaispitoisuuden ennuste esimerkkityötilassa
oli kaikissa pohjamaalikokeissa alle 2,8 mg/m3, eli päästiin
tavoitetasolle 3 mg/m3, jolla esimerkkityöympäristö oli
VOC-yhdisteiden osalta hyvä ja viihtyisä.

Pienellä poistoimurin ilmamäärällä 600 l/min hengittävän pölyn
ennustepitoisuudet työtilassa olivat välillä 4,1–37 mg/m3, ja
tulokset olivat lähellä tai yli http-arvon.

VOC-yhdisteiden kokonaispitoisuuden ja pienhiukkasten (10–300
nm) osalta oli selvä ero, jos imuri pidettiin työtilassa tai sen
ulkopuolella.

Toimittaja
Liisa Strann

Aineisto

Automaalaamojen ja autokorjaamojen hiontaprosessien työturvallisuuden parantaminen Avaa