Avotyöstä tuettuun työhön

Tiivistelmä

Hankkeessa tuotetaan työnantajille, työyhteisöille, avotyönohjaajille ja työvalmentajille kohdennettu opas siitä, millaisin toimenpitein on onnistuneesti toteutettu avotyötoiminnassa olevan vammaisen tai pitkäaikaissairaan henkilön rekrytointi työsuhteiseen työhön. Oppaan avulla nykyiset avotyötoiminnan tarjoajat voivat käynnistää sisäisen arvioinnin siitä, voisiko heidän työyhteisössään järjestetyssä avotyötoiminnassa oleva vammainen työntekijä tulla palkatuksi työsuhteiseksi työntekijäksi, mitä seikkoja tulee ottaa huomioon ja millaisia tuki- ja joustoelementtejä on käytettävissä.

Opas suunnitellaan ja toteutetaan yhteistyössä avotyötoiminnan keskeisten vammaisjärjestöjen kanssa. Tehtävää varten kootaan työryhmä, johon kutsutaan edustaja vammaisjärjestöistä (KVTL, KVL, MTKL), avotyötoimintapaikkaa tarjoavasta työyhteisöstä, avotyötoimintaan sijoittavasta kunnasta, avotyönohjaaja, työhönvalmentaja sekä edustajat työntekijä- ja työnantajaliitoista sekä STM:stä.

Oppaan keskeisenä sisältönä on esitellä ne toimenpiteet ja prosessit, joilla on onnistuneesti solmittu työsuhde avotyötoiminnan jatkona tai vastaavasta tilanteesta tuetun työn mukainen työsuhde. Case-kuvaukset etsitään VATES-säätiön ja vammaisjärjestöjen verkostoista.
Hankkeen tulokset ovat käytettävissä tammikuussa 2012. Oppaan painosmäärä on 500 kpl ja siitä tiedotetaan erityisesti työmarkkinajärjestöille ja vammaisjärjestöille. Lisäksi opas laitetaan saataville soveltuviin sähköisiin tietopankkeihin.

Hankkeen vastuuhenkilö

Marjatta Varanka

Tiedote

Avotyötoiminnasta palkkatyöhön hyviä, mutta harvoja kokemuksia

Vates-säätiö on tuottanut Avotyötoiminnasta palkkatyöhön -oppaan
ja -esitteen. Opas sisältää esimerkkejä vammaisten työllistämisestä
ja työllistymisestä. Kokemuksistaan kertovat niin työnantajat kuin
työllistyneet työntekijät ja heidän työhönvalmentajansa.
Työsuojelurahasto rahoitti tiedotushanketta.

Avotyötoiminnasta palkkatyöhön siirtymisiä on hyvin vähän.
Kuitenkin käytännön esimerkit osoittavat, että siirtymät ovat
olleet onnistuneita.

Tietoa työpaikoille ja järjestöille

 

Vates-säätiön oppaassa tarjotaan ensimmäistä kertaa suomalaisille
työnantajille, työyhteisöille ja työmarkkinatoimijoille tietoa
avotyötoiminnasta työsuhteiseen työhön siirtymisestä. Vates-säätiö
edistää vammaisten ja osatyökykyisten ihmisten työllistymistä.

 

Avotyötoiminnalla tarkoitetaan työ- ja toimintakeskuksissa
työskentelevien vammaisten henkilöiden työhön sijoittamista
avoimille työmarkkinoille.

 

Avotyötoiminta on taitojen oppimista ja tutustumista työelämään.
Avotyötoiminnassa vammainen tekee työtä tavallisella työpaikalla
työyhteisön jäsenten kanssa. Vammaisen työtehtävä voi olla
räätälöity hänen osaamistaan vastaavaksi, ja avotyönohjaaja tai
työhönvalmentaja voi tukea hänen työtään. Tavoite on, että
avotyötoiminta johtaa palkkatyösuhteeseen.

 

Toimenpiteitä, joilla on saatu työsuhde

 

Oppaaseen on koottu keskeiset erityispiirteet, kun siirrytään
avotyötoiminnasta palkkatyöhön. Opas esittelee toimenpiteitä,
joilla on onnistuttu solmimaan työsuhde avotyötoiminnan jatkoksi.

 

Opas auttaa nykyisiä avotyötoiminnan tarjoajia arvioimaan, voiko
heidän vammaista työntekijäänsä palkata työsuhteiseksi
työntekijäksi. Oppaassa selvitetään muun muassa käytettävissä
olevia työmarkkinoiden tukia ja joustoja.

 

Oppaaseen on sisällytetty yleissitovien työehtosopimusten
toteamukset työehtojen soveltamisesta vajaakuntoisiin
työntekijöihin, tukitoimet, työtehtävien räätälöinti,
työvalmentajan tuki työpaikoilla ja vammaisjärjestöjen tietopalvelu
työnantajille. Tämänkaltaisilla toimenpiteillä avotyötoiminnassa
oleva vammainen tai pitkäaikaissairas on saatu rekrytoitua
työsuhteiseen työhön.

 

Tuetulla työllä yli 300 työsuhdetta

 

Avotyötoiminnassa on noin 2 300 kehitysvammaista ja muutama sata
mielenterveyskuntoutujaa. Monet vammaiset ovat tehneet
avotyötoimintaa jo yli kymmenen vuotta.

 

Avotyötoiminta tavoittelee kehittymisjatkumoa, jossa vammainen
henkilö kehittää työtaitojaan ja etenee työsuhteiseksi
työntekijäksi. Koska tällainen on vielä harvinaista, käytännön
esimerkkejä on saatava työyhteisöjen tietoon.

 

Keskeisinä muutoskeinoina ovat työhönvalmentajan tuki ja
räätälöidyt työtehtävät. Tuetun työn rekrytoinneilla jo yli 300
kehitysvammaista henkilöä on työllistynyt työsuhteeseen.

 

Työhönvalmentaja linkkinä

 

Työhönvalmentaja etsii työnantajan kanssa työntekijälle sopivia
työtehtäviä ja räätälöi niitä tarpeen mukaan. Valmentaja ehdottaa
tehtävään soveltuvia työntekijöitä, perehdyttää työntekijän
työyhteisöön ja opettaa työtehtävät työpaikalla.

 

Valmentaja myös perehdyttää työyhteisöä vammaisen tai
osatyökykyisen työyhteisöön tuloon. Valmentaja avustaa työntekijää
tukien hakemisessa, muun muassa palkan ja sosiaaliturvaetuuksien
nivomisessa. Valmentaja tukee työllistynyttä ja työnantajaa myös
työsuhteen solmimisen jälkeen. Seurantakäynnit varmistavat
työtehtävien sujuvuuden.

 

Avotyötoiminta toimii määräaikaisena työelämään tutustumisena
kunnan sosiaalitoimen tai toimintayksikön kautta. Työharjoittelu,
työkokeilu ja työelämävalmennus järjestetään TE-keskuksen, Kelan
tai Työeläkevakuutuksen kuntoutuksen kautta.

 

Työsuhteen syntymistä edistävät työhönvalmentajan ja palkkatuen
lisäksi suurtyönantajan TyEL-vakuutusmaksuluokka, oppisopimuksen
koulutuskorvaus, työolosuhteiden järjestelytuki ja Kelan
apuvälinetuki vaikeavammaisille.

 

Työn voi räätälöidä

 

Työ räätälöidään tai mukautetaan yksilöllisiin edellytyksiin.
Keinoja ovat osa-aikatyö, osapäiväinen tai -viikkoinen työ ja
yleensäkin yksilölliset työaikajärjestelyt.

 

Työnkuvia voi tehdä myös uudenlaisesti: Erilaisia osatehtäviä voi
koota uudeksi työnkuvaksi ja samanlaisia osatehtäviä voi toisaalta
niputtaa uudeksi työnkuvaksi.

 

Työtä voi helpottaa apuvälineillä. Esteettömyys viestii hyvästä
työpaikasta. Työhön perehdytyksen ja opastuksen pitää olla
yksilöllistä. Selkokieltä on aina syytä suosia.

 


Esimerkillistä työhön sitoutumista

 

Esitteessä ja oppaassa lainataan konsernijohtajaa, joka luonnehtii
avotyötoiminnasta saatuja työntekijöitä varsin koulutetuiksi, sillä
monella on ammatillisia tutkintoja. Heidän työhön sitoutumisensa on
ollut esimerkkinä koko työyhteisölle.

 

Henkilöstöjohtaja puolestaan kertoo, kuinka hankkeessa opittiin
työn räätälöintiä. Tarkoitus on mukauttaa työtä siten, että
työntekijä jaksaa työssään eläkeikään asti. Työn mukauttamisesta
onkin tullut jo yrityksessä arkipäivää.

 

Toimistoapulainen taas tuntee olevansa kuin muutkin työntekijät.
Hän kuuluu henkilöstöön ja saa työstään palkkaa.

 

Opas Vates-verkkosivuilla

 

Avotyötoiminnasta palkkatyöhön -opas on ladattavissa Vates-säätiön
verkkosivuilta sekä Material-välilehdeltä.

 

Oppaan ilmestyminen viivästyi paljolti siksi, että
esimerkkitarinoita oli vaikea löytää. Etsintä toisaalta osoitti,
että opasta tarvitaan. Vates-säätiössä päätellään, että oppaan
sisällön yhteiskunnallinen tilaus on vahvistunut.

 

Opasta on esitelty syyskuussa 2012 Kehitysvammaliiton
valtakunnallisessa koulutustilaisuudessa työhönvalmentajille, jotka
edistävät vammaisten sijoittumista avotyötoimintaan ja tuettuun
työhön avoimilla työmarkkinoilla.

Opas jaetaan suunnitelman mukaan kattavasti keskeisille
työmarkkinajärjestöille.

Toimittaja
Hannu Kaskinen

Aineisto

Marjatta Varanka ja Juha Saarinen. Avotyötoiminnasta palkkatyöhön. Opas työnantajille ja työyhteisöille. Vates-säätiö. 64 sivua. ISBN 978-952-5716-15-3 (painettu), ISBN 978-952-5716-16-0 (pdf). Helsinki 2012. Avaa

Avotyötoiminnasta palkkatyöhön -esite Avaa

Myynti: www.vates.fi/kirjat. http://www.vates.fi/kirjat