BAM2013, the 27th Annual British Academy of Management Conference, 10. – 12.9.2013, Iso-Britannia

Tiivistelmä

Psykologisen pääoman merkitys uraliikkuvuudessa

Konferenssiesityksen aihe keskittyy psykologiseen pääomaan ja uraliikkuvuuteen. Aikaisempien tutkimuksien perusteella psykologinen pääoma vaikuttaa myös esimerkiksi työhyvinvointiin, palkkaan ja suoritustasoon. Uraliikkuvuutta ja psykologista pääomaa ei ole aikaisemmin tutkittu ja tutkimuksemme perusteella tulokset näyttävät selvästi, että psykologinen pääoma on merkittävässä roolissa yksilön koettujen uramahdollisuuksien kannalta.

Tutkimuskohteena on 624 henkilöä, joilla on kaikilla yliopistotasoinen kauppatieteellinen koulutus. Aineisto on kerätty SEFE:n kautta. Tutkimustulokset osoittivat, psykologinen pääoma on yhteydessä sekä psykologiseen uraliikkuvuuteen että fyysiseen uraliikkuvuuteen. Aineisto voitiin ryhmitellä neljään eri kategoriaan, jotka ovat: Kunnianhimoiset uratykit, Muutoshaluiset työnantajan vaihtajat, Epävarmat paikallaan pysyjät ja Vakaat urankehittäjät. Suurin osa vastaajista kuului viimeiseen ryhmään. Tämän tutkimuksen perusteella yksilön psyykkisen pääoman kehittäminen on tärkeää hänen urakehityksensä ja koko kapasiteetin hyödyntämisen kannalta.

Tutkimustulokset esitellään vuosittaisessa British Academy of Management –konferenssissa, Liverpoolissa 10-12.9.2013

Hankkeen vastuuhenkilö

Tiina Brandt

Tiedote

Psykologinen pääoma yhteydessä uraliikkuvuuteen

Psykologinen pääoma on yhteydessä sekä psykologiseen että
fyysiseen uraliikkuvuuteen. Työntekijät voi ryhmitellä neljään
kategoriaan, jotka ovat kunnianhimoiset uratykit, muutoshaluiset
työnantajan vaihtajat, epävarmat paikallaan pysyjät ja vakaat
urankehittäjät. Suurin osa näyttää kuuluvan viimeiseen ryhmään.

Psykologinen pääoma ja uraliikkuvuus oli aiheena
konferenssiesityksessä, jonka tutkijatohtori
Tiina Brandt Vaasan yliopistosta piti
BAM-konferenssissa. Se järjestettiin Liverpoolissa Englannissa 10.–1
2. syyskuuta 2013.

Vuosittainen BAM-konferenssi kokoaa yhteen johtamisen ja
organisaatioiden tutkijoita kaikkialta maailmasta. 

Työsuojelurahasto tuki Brandtin konferenssiosallistumista
matkastipendillä.

Konferenssiesityksen toinen tekijä oli
Maria Järlström.

Esitellyssä tutkimuksessa tutkimuskohteena oli 624 henkilöä,
joilla oli kaikilla yliopistotasoinen kauppatieteellinen koulutus.
Aineisto oli kerätty SEFEn (Suomen Ekonomiliitto) kautta.
Tutkimuksen perusteella yksilön psyykkisen pääoman kehittäminen on
tärkeää hänen urakehityksensä ja koko kapasiteetin hyödyntämisen
kannalta.

Brandtin mukaan BAM-konferenssin prosessissa tutkimuspaperi saa
rakentavaa palautetta jo ennen varsinaista konferenssia.
Palautteiden perusteella tutkimuspaperin kehittäminen artikkeliksi
on helpompaa, ja tietoa ja ideoita saa vielä konferenssipaperia
esittäessään.

Brandt korostaa, että suomalaisten yliopistojen ja niiden
tutkimuksen näkyminen on tärkeätä eurooppalaisissa isoissa
konferensseissa. Se myös edesauttaa mahdollisia yhteisiä
tutkimushankkeita ja opettajavierailuja.

Konferenssin esityksissä painottui identiteetin tutkimus. Brandt
sai ideoita omaan tutkimuspaperiinsa metodien osalta ja muihin
organisaatiokäyttäytymiseen liittyvien teemojen tutkimuksiin.

Toimittaja
Leena Huovila

Aineisto

http://www.bam.ac.uk/civicrm/event/info?id=1161&reset=1. http://www.bam.ac.uk/civicrm/event/info?id=1161&reset=1