Barometritutkimus henkilöstötyön tulevaisuudesta
Tutkimus
Hanketiedot
Hankenumero
112083
Hakija
Vaasan yliopisto Johtamisen yksikkö
Toteuttaja
Vaasan yliopisto Johtamisen yksikkö
Lisätietoja
Maria Järlström
maria.jarlstrom@uva.fi
Toteutusaika
1.5.2012 - 31.3.2014
Työsuojelurahaston päätös
15.8.2012
48 740 euroa
Kokonaiskustannukset
155 366 euroa
Tulokset valmistuneet
31.3.2014
Tiivistelmä
Hankkeen päämääränä on luoda käsitystä henkilöstötyön tulevaisuuden haasteista eri vastaajaryhmien näkökulmasta ja tuottaa tietoa ennakointia, kehittämistä ja päätöksentekoa varten.
Tutkimuksen pääkysymys on: Millaisia muutoshaasteita henkilöstötyö kohtaa tulevaisuudessa? Hanke on jatkoa vuonna 2010 toteutetulle pilottitutkimukselle. Tavoitteena on HR-barometritutkimuksen toistaminen kolmen vuoden välein, mikä mahdollistaa seurannan muutosten suunnasta, nopeudesta ja painopisteiden muutoksista.
HR-barometri tarjoaa uudenlaisen lähestymistavan tutkia henkilöstötyötä ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Vaasan yliopiston Johtamisen yksikkö on päävastuussa barometrin sisällön valmistelusta ja jatkoanalysoinnista. Hankkeen pääkoordinaattori on Henry ry. Lisäksi hankkeeseen kuuluu useita yhteistyökumppaneita sekä yksityiseltä että julkiselta sektorilta, mikä mahdollistaa monipuolisen aineiston keruun henkilöstötyön tulevaisuuden haasteista. Tulevaisuuden ennakoinnin aikajänne on kussakin kyselyssä viisi vuotta. Aineiston keruu toteutetaan uudentyyppisellä IT -työkalulla (Fountain Park), joka mahdollistaa myös avoimien vastausten antamisen. Seuraava aineiston keruu toteutetaan keväällä 2013.
Syksyllä 2013 tuloksia julkistetaan eri tilaisuuksissa valtakunnallisesti. Tulosten pääjulkistaminen tapahtuu HENRY Foorumissa Helsingissä. Tutkimuksen tuloksia raportoidaan sekä työelämään suunnatuilla julkaisuareenoilla että akateemisilla foorumeilla. Hankkeeseen liittyy myös opinnäytetöitä.
Hankkeen vastuuhenkilö
Maria Järlström
Tiedote
Henkilöstöbarometri korostaa työhyvinvoinnin haasteita
31.3.2014Henkilöstöbarometrin 2013 mukaan työhyvinvointiin panostaminen
on henkilöstötyön painopistealueita lähitulevaisuudessa – niin
henkilöstöammattilaisten, johdon kuin työntekijöiden mielestä.
Työhyvinvoinnin ohella tulevaisuuden haasteina korostuvat osaaminen
ja esimiestyö.
Barometrin aineisto osoittaa myös, että tulevaisuutta ei osata
hahmottaa kovin selkeästi, rohkeasti tai laajasti vaan
organisaatiot ovat pitkälti kiinni nykyhetken ongelmissa.
Ennakoivaa keskustelua olisikin barometrin analyysin mukaan
syvennettävä ja hankittava mahdollisimman monipuolista tietoa sen
tueksi.
Henkilöstöbarometritutkimuksen 2013 koordinoi Henkilöstöjohdon
ryhmä Henry ry. Barometrin sisällön valmistelusta ja
jatkoanalysoinnista vastasi Vaasan yliopiston johtamisen yksikkö.
Fountain Park Oy kokosi ja käsitteli aineiston.
Työsuojelurahasto rahoitti tutkimusta, samoin Keskinäinen
työeläkeyhtiö Varma. Muina kumppaneina olivat Elinkeinoelämän
keskusliitto EK ja ryhmä työmarkkinajärjestöjä.
Kehittämishaasteet vuoteen 2018 mennessä
HR-barometri 2013 on jatkoa vuonna 2010 aloitetulle
aikasarjatutkimukselle henkilöstötyön tulevaisuuden haasteista.
Näkemyksiä on tarkoitus kerätä tietyin väliajoin laajalta joukolta
työelämän toimijoita.
Haastateltavilta kysyttiin, mitä kehittämishaasteita
henkilöstötyössä on vuoteen 2018 mennessä.
Vastanneita oli 2 579 – enemmän kuin edelliskerralla.
Vastaajista henkilöstöammattilaisia oli 33 prosenttia, johdon
edustajia 19 prosenttia ja loput, 48 prosenttia, henkilöstöä
edustavia luottamushenkilöitä.
Omana erillisenä osionaan barometrissa tarkasteltiin
vastuullista henkilöstöjohtamista, sen sisältöjä ja käytäntöjä.
Tutkimuksen lähestymistapa nojautuu sosiaaliseen
konstruktionismiin. Jokainen vastaaja tulkitsee henkilöstötyötä
subjektiivisesti, mutta edustaessaan organisaatiotaan, toimialaansa
ja ammattiryhmäänsä hän samalla ilmentää laajempaa
todellisuuskäsitystä henkilöstöjohtamisesta. Tähän
todellisuuskäsitykseen vastaaja on sosiaalistunut, ja se on
vaikuttanut hänen ajatteluunsa.
Mihin pitäisi keskittyä?
Vastauksissa korostuneiden työhyvinvoinnin, osaamisen ja
esimiestyön lisäksi tutkijat poimivat seuraavia esiin nousseita
teemoja tarkemman analyysin pohjaksi: henkilöstöfunktion roolit,
henkilöstötyön strategisuus, henkilöstöjohtaminen ja
tuloksellisuus, HR-käytänteiden kehityssuunnat, ikäkysymykset
työpaikoilla, kuntien henkilöstöjohtaminen, lähijohtajuus,
HR-teknologia ja sosiaalisen median rooli henkilöstöjohtamisessa.
Tutkijoiden analyysin mukaan olennainen kysymys organisaatioissa
on, mihin henkilöstötyössä pitäisi keskittyä. Mihin työaikaa ja
rahaa pitäisi panostaa, jotta organisaation tulevaisuuden
aikomukset kyettäisiin täyttämään ja tavoitteet saavuttamaan?
Rajallisten resurssien takia kaikkea ei voi kehittää yhtä aikaa.
Yksittäisen organisaation tasolla tarvitaan lisää keskustelua
henkilöstöammattilaisten, johdon ja työntekijöiden välillä siitä,
mikä on tarpeellista ja mahdollista henkilöstötyön kehittämisessä
tulevaisuudessa.
Kenelle ollaan vastuussa?
Analyysin mukaan vastuullisessa henkilöstöjohtamisessa näyttävät
korostuvan selkeät toimintaperiaatteet, jotka pohjautuvat
lainsäädäntöön ja arvoihin.
Ne muodostavat kivijalan, jonka päälle rakentuvat muut
elementit, kuten tuloksellisuudesta ja henkilöstön hyvinvoinnista
huolehtiminen.
Vahva tulospainotteisuus työelämässä haastaa
vastuullisuuskysymystä. Ovatko organisaatiot ja niiden
henkilöstöjohtaminen vastuussa yrityksen johdolle, henkilöstölle,
asiakkaille, omistajille vai yhteiskunnalle? Tulosten valossa
näyttää siltä, että henkilöstöjohtamisen vastuullisuus näyttää
olevan laajentumassa entisestään.
Kansainvälisyys vähällä huomiolla
Erityisen havahduttavana tutkijat pitävät löydöstä
kansainvälisyyden aineistossa saamasta vähästä huomiosta.
Kansainvälisyyden näkymättömyys ei selity vastaajakunnan
rakenteella, koska myös kotimaassa toimivat yksityiset ja julkiset
organisaatiot kohtaavat monikulttuuristumista ja
kansainvälistymistä omassa henkilöstössään ja toiminnassaan.
Haasteiden puutteestakaan ei ole kyse, koska muut tutkimukset
ovat osoittaneet, että kansainvälistymisen haasteita
henkilöstöjohtamiselle ei ole likikään onnistuttu vielä ratkomaan.
Näyttää siltä, että kansainvälistyminen ei ole saanut vahvaa
jalansijaa henkilöstöjohtamista koskevissa näkemyksissä.
Muita vastaavanlaisia ja vääjäämättä vahvistuvia teemoja
analyysin mukaan ovat sosiaalisen median ja sähköisen
henkilöstöjohtamisen näkökulmat.
Toimittaja
Leena Huovila
Aineisto
Viitala Riitta, Järlström Maria (toim.) 2014. Henkilöstöjohtaminen uuden edessä. Henkilöstöbarometrin nostamat kehityshaasteet. Vaasan yliopiston julkaisuja. Tutkimuksia 302. Liiketaloustiede 107, johtaminen ja organisaatiot. ISBN 978-952-476-537-4 (print) ISBN 978-952-476-538-1 (online) ISSN 0788-6667 (Vaasan yliopiston julkaisuja. Tutkimuksia 302, print) ISSN 2341-6033 (Vaasan yliopiston julkaisuja. Tutkimuksia 302, online) ISSN 0788-6705 (Vaasan yliopiston julkaisuja. Tutkimuksia. Liiketaloustiede 107, print) ISSN 2342-4192 (Vaasan yliopiston julkaisuja. Tutkimuksia. Liiketaloustiede 107, online) www.uva.fi/materiaali/pdf/isbn_978-952-476-537-4.pdf. http://www.uva.fi/materiaali/pdf/isbn_978-952-476-537-4.pdf Avaa