Biopolttolaitoksen huoltotyöntekijöiden altistuminen voimalaitosten tuhkan sisältämille komponenteille -väitöstyö

Hanketiedot

Hankenumero
114232

Hakija
Mika Jumpponen

Toteuttaja
Mika Jumpponen

Lisätietoja
Mika Jumpponen
mika.jumpponen@ttl.fi

Toteutusaika
1.10.2014 - 31.12.2014

Työsuojelurahaston päätös
2.6.2014
7 000 euroa

Kokonaiskustannukset
7 000 euroa

Tulokset valmistuneet
31.12.2014

Tiivistelmä

Biopolttolaitoksen huoltotyöntekijöiden altistuminen voimalaitosten tuhkan sisältämille komponenteille -väitöstyö

Lämmön- ja sähköntuotanto on yhteiskuntamme avainaloja. Lähes jokaisesta kaupungista ja taajamasta löytyy biomassaa polttoaineenaan käyttävä lämpö- tai sähkölaitos, jonka lämmön ja sähkön tuotannossa syntyy merkittävä määrä tuhkaa, jonka altistavuudesta ei ole kattavaa tietoa.

Tämän väitöskirjatyön tarkoituksena on saada kattava kuva biopolttolaitoksen tuhkan puhdistajien ja korjaajien hengitystiealtistumisesta, ihon kautta tapahtuvasta altistumisesta sekä kokonaisaltistumisesta tuhkan sisältämille haitallisille komponenteille. Lisäksi hankkeessa kehitetään uusia menetelmiä työntekijöiden hengitystiealtistumisen arviontiin voimalaitoksilla ja menetelmiä ihon metallialtistumisen arviointiin.

Hankkeen tuloksista kirjoitetaan väitöskirja, joka koostuu neljästä osajulkaisusta, joista kaksi ensimmäistä on jo julkaistu. Loput kaksi julkaisua on tarkoitus saada julkaistua vuoden 2014 aikana. Väitöskirjan ensimmäinen luonnos toimitetaan väitöskirjan tarkastajille vuoden 2014 loppuun mennessä.

Hankkeen vastuuhenkilö

Mika Jumpponen

Tiedote

Voimalaitosten huoltotöissä altistutaan moninaisesti

31.12.2014

Työterveyslaitoksen erikoistyöhygieenikko Mika Jumpponen selvittää väitöskirjassaan kattiloiden tuhkan puhdistajien ja kattiloiden korjaajien hengitystiealtistumista. Hän havaitsee, että voimalaitosten työntekijät altistuvat suuresti pölylle, metalleille, kaasuille ja muille altisteille. Tutkimus on Jumpposen mukaan maailmassa ensimmäinen, kun työntekijöiden altistumista mitataan työvaiheiden aikana biopolttolaitoksissa.

Monialtistuminen metalleille ja kaasuille voi lisätä syöpäriskiä, ylä- ja alahengitysteiden ärsytystä sekä estää hapenkuljetusta, jos näitä altisteita pääsee työntekijöiden elimistöön paljon.

Altistuttajina pöly, raskasmetallit, kaasut…

Kun Jumpponen tutki epäorgaanisen pölyn, mangaanin, alumiinin, kadmiumin, typpioksidin ja rikkidioksidin näytteitä, näiden altisteiden haitallisiksi tunnetut pitoisuudet ylittyivät vähimmillään kuudessa prosentissa, mutta enimmillään kaikissa näytteissä.

Jumpponen havaitsi, että voimalaitosten huolto- ja korjaustöissä pölypitoisuudet ovat moninkertaisia verrattuna pölyn haitalliseksi tunnettuun pitoisuuteen.

Voimaloiden huollossa ja tuhkan poistossa myös metallien – alumiinin, mangaanin, lyijyn, kadmiumin ja berylliumin – pitoisuudet ilmassa ylittivät raja-arvot.

Työntekijät altistuvat myös kiteiselle ja amorfiselle kvartsille, alle 7-prosenttisille betso[a]pyreenin PAH (polysykliset aromaattiset hiilivedyt)-yhdisteille ja pienille, alle teollisuuden tavoitetason VOC (haihtuvat orgaaniset yhdisteet)-pitoisuuksille laitoksissa, joissa poltetaan biopolttoaineita.

Kattilassa on suojauduttava

Biopolttolaitosten työntekijöiden tulisi käyttää hengityssuojaimia erityisesti työvaiheissa, jotka tehdään kattiloiden sisällä. Hengityssuojan pitäisi olla moottoroitu kokonaamari, jossa on ABEK-P3-suodattimet.

Työntekijöiden käsistä suojakäsineiden alta otetuista näytteistä löytyi arseenia, kadmiumia, nikkeliä ja lyijyä. Lyijyä löytyi myös työntekijöiden suojahaalareiden alta.

Löydöstensä perusteella Jumpponen kehottaa käyttämään myös pitkiä nahkaisia suojakäsineitä ja hupullisia yksiosaisia työhaalareita, kun puhdistetaan tuhkaa tai korjataan kattiloita.

Työterveyshuollolle ohjeita

Jumpponen kehittää väitöskirjassaan kahta uutta menetelmää työntekijöiden ihoaltistumisen arvioimiseksi biopolttolaitostöissä.

Hän ohjeistaa työterveyshuoltoja seuraamaan työntekijöiden altistumisen suuruutta ja hengityksensuojainten toimivuutta. Työntekijöiden virtsanäytteistä alumiinin, arseenin, mangaanin, lyijyn ja seleenin pitoisuudet antavat altistumistietoa.

Jumpposen ympäristötieteen ja työhygienian väitöskirja tarkastettiin Itä-Suomen yliopiston Kuopion kampuksella 10. marraskuuta 2017. Työsuojelurahasto kuuluu väitöstutkimuksen rahoittajiin.

Toimittaja
Hannu Kaskinen

Aineisto

Mika Jumpponen. Occupational exposure to components of biomass-fired power plant ash. Itä-Suomen yliopisto. Grano Oy. Jyväskylä. 2017 ISBN: 978-952-61-2616-6 (printed) ISSNL: 1798-5668 ISSN: 1798 -5668, Publications of the University of Eastern Finland. ISBN: 978-952-61-2617-3 (online, pdf) ISSNL: 1798-5668 ISSN: 1798-5676, Publications of the University of Eastern Finland

http://epublications.uef.fi/pub/urn_isbn_978-952-61-2617-3/urn_isbn_978-952-61-2617-3.pdf