Bioreaktiiviset altisteet – Toksisia solureaktioita aiheuttavat toksiinit ja kemikaalit työtiloissa

Tiivistelmä

Terveyshaittatyöpaikoilla tilojen saneeraus ei aina helpota oireilua. Tämä tarkoittaa sitä, että saatavilla olevat tutkimuskeinot sisäilmahaitan aiheuttajan jäljittämiseen ovat riittämättömät tai niitä ei osata käyttää. Tässä hankkeessa aiomme tuottaa uusia menetelmiä päästölähteiden jäljitykseen.

Hanke 112134 on laajennus hankkeelle TSR111084 ”Sisäilmatoksiinien
soluvaikutukset”, jossa valmistui useita uusia testejä toksisten aineiden
aiheuttamien soluelinvaurioiden mittaamiseen. Uusi testipatteristo otetaan nyt käyttöön. Tutkimuksessa selvitetään onko taustalla mikrobien tuottamia ja/tai muita kemiallisia aineita, jotka yksin tai yhdistettynä ovat ihmisen soluille toksisia tai edistävät mikrobikasvustojen toksiinintuottoa. Tutkimuksen kohteena on rakennuksia, joissa toiminta ei sisällä kemikaalien ammattimaista käsittelyä. Tutkimme rakennusten sisältämän kemikaalikuorman merkitystä rakennuksesta löytyvälle toksisuudelle ja terveyshaittaoireisiin. Tutkimme kemikaalien solutoksisia vaikutuksia laboratoriossa: palonestoaineet, puunsuoja-aineet ja muut biosidit, kuten”homesaneeraukseen” yleisesti käytetyt boorikemikaalit ja polyguanidiset biosidit PHMG ja PHMB, sekä siivousaineiden sisältämät kvaternääriset ammoniumyhdisteet ja isotiatsolonit, ml. näiden muuntumistuotteet. Arseeniyhdisteitä on Suomessa tuotettu rakennuspuunkin suojaukseen v. 2006 asti. Mikrobien tiedetään muuntavan epäorgaanisia arseeniyhdisteitä orgaaniseen
muotoon jotka ovat emoyhdisteitä myrkyllisempiä ja rasvaliukoisia.

Aiomme mitata, vaikuttaako kemikaalin läsnäolo mikrobin tuottaman toksiinin tai toksisten kasvustojen määrään rakennusta simuloivissa oloissa. Soluvaurioiden ilmaisijana käytetään terveitä ihmisen ja sian primäärisoluja, täydennettynä solupankeista saatavilla solulinjoilla jos vastaavaa primäärisolua ei ole mahdollista saada. Solutoksikologinen tutkimus tehdään yhteistyössä humaani- ja muiden
nisäkässoluasiantuntijoiden kanssa.

Alustavat havaintomme osoittivat, että mikrobien itse tuottama hiilidioksidi nosti hiilidioksidi (suljetussa kammiossa) pitoisuuden tasolle >1 tilavuus %, ja että hiilidioksidipitoisuuden noustessa jotkut testatuista mikrobeista moninkertaistivat toksiinituoton. Tätä tutkimalla pyrimme selvittämään, mitä seurauksia voi olla siitä, kun energiansäästötavoitteita varten tiivistetään taloja siten että rakenteisiin syntyy kaasutaskuja (nk. passiivitalot). Aiomme myös mitata hapettomiin rakennetaskuihin odotettavissa olevan bakteeriperäisten haihtuvien rikkiyhdisteiden tuoton sisätilojen terveysturvallisuuden arviointia varten (rikkivety, orgaaniset sulfidit, päästölähteenä kipsituotteet).

Tutkimuksen tuloksista kirjoitetaan sekä yleistajuisia että tieteellisiä julkaisuja, pidetään sekä yleistajuisia esitelmiä (kansalaisjärjestöt, suuri yleisö, eduskunta).

Hankkeen vastuuhenkilö

Mirja Salkinoja-Salonen

Tiedote

Homemyrkyt luodaan sisätilaoloilla

Helsingin yliopiston elintarvike- ja ympäristötieteiden tutkijat mullistavat vakiintuneita arvioita rakennusten terveyshaittojen syistä. Yleisesti home- ja kosteusvaurioita pidetään pääongelmana. Isolla aineistolla tehty tutkimus kuitenkin osoittaa, että kuivissa oloissa terveyshaittoja tuottavat etenkin mykotoksiinit eli homemyrkyt.

Emeritaprofessori Mirja Salkinoja-Salosen johtamassa tutkimuksessa päätellään, että sisäilmaterveyshaittaisten rakennusten pääongelma ei ole liiallinen kosteus vaan sisätilat suosivat eräitä vahvasti myrkyllisiä homeita.

Löydöstä tukee myös bakteerien vähyys. Rakennuksissa havaittiin jopa bakteerien puuttumista, mikä viittaa runsaaseen antimikrobisten kemikaalien käyttöön.

Testipatteristo ensikäytössä

Tässä Työsuojelurahaston rahoittamassa tutkimuksessa hyödynnettiin ensimmäisen kerran uutta testipatteristoa, jolla mitataan myrkyllisten aineiden aiheuttamia soluelinvaurioita. Testit kehitettiin Työsuojelurahaston rahoittamassa hankkeessa (TSR 111084).

Tutkijat pyrkivät tunnistamaan ne rakennuksen mikrobiologiset, kemialliset ja fysikaaliset ominaisuudet sekä olot, joiden takia työntekijä tai asukas on joutunut lähtemään rakennuksesta.

Tutkimusta varten vakavasti sisäilmaongelmaisesta 18 rakennuksesta eristettiin 264 homenäytettä. Niistä 135 todettiin toksiinien eli myrkyllisten aineiden tuottajiksi.

Myrkky etenee nesteenä, ei hiukkasina

Tutkijat itse pitävät merkittävimpänä uutena löydöksenään sitä, että terveyshaittaisten tilojen tärkeimmät sisätilahomeet kuljettavat homemyrkyt nestepisaroina eikä hiukkasina.

Tutkijoiden mukaan tämä löydös johtaa sisätilanäytteiden keruutekniikoiden uusimistarpeeseen ja selittää tuloksia niistä tutkimuksista, joissa sisätiloista ei ole löydetty hometta.

Hankkeessa todetun homemyrkkyjen leviämisen mikropisaroina pitäisi johtaa siihen, että sisätilojen siivouksessa lopetettaisiin kostutinkemikaalien käyttö ja leave-on-siivous. Niitä alettiin käyttää 1990-luvulla.

Leave-on-siivoustekniikkaan kuuluu se, että kostutinkemikaalit jätetään sisäpinnoille eli kemikaaleja ei huuhdella.

Kostutinkemikaalit riski keuhkoille ja silmille

Kostutinkemikaali alentaa siivousaineessa veden pintajännitystä pienentämällä pisarakokoa. Kostutinkemikaali pirstoo kosteuden ja toksiinipisarat, mikä altistaa kovasti keuhkoja.

EU-riskinarvioinnissa useimmat siivoustuotteiden sisältämät kostutinkemikaalit on määritelty vakavasti silmiä vaurioittaviksi.

Kostutinkemikaalit kertyvät sisätilapinnoille, ja pienen höyrypaineen vuoksi niitä ei voi poistaa tuulettamalla.

Toinen riskiryhmä koostuu tuotteista, jotka sisältävät antimikrobisia kemikaaleja. Etenkin leave-on-siivoustekniikassa nämä tuotteet lisäävät sisätiloissa homeita ja haitallisia bakteereita.

Käyttöturvallisuustiedotteen rinnalle tiedotusta

Tiedot kemikaalien riskeistä löytyvät siivoustuotteen käyttöturvallisuustiedotteesta. Kuitenkaan työpaikoilla sekä yritysten ja kuntien terveysvalvonnassa näitä tietoja ei aina ymmärretä.

Tutkijat toivovatkin tiedotusta, jotta työtiloista vastaavat luopuisivat kostutinkemikaaleja sisältävistä siivoustuotteista ja leave-on-siivoustekniikasta.

Toimittaja
Hannu Kaskinen

Aineisto

Mirja Salkinoja-Salonen. Diagnostisia työkaluja rakennusten patologiaan. Mikrobiologian julkaisuja 50. Elintarvike- ja ympäristötieteiden laitos. Helsingin yliopisto.Hansaprint, Vantaa 2016. https://tuhat.helsinki.fi/portal/services/downloadRegister/80278375/Salkinoja_raportti_TSR112134.pdf

ISBN 978-952-93-7928-6 (nid.)ISBN 978-952-93-7929-3 (PDF)ISSN 1238-1136

Mirja Salkinoja-Salosen Tutkimus tutuksi -tapaamisessa 8.9.2017 Avaa