Bisfenolijohdannaiset ja muut nousevat kemikaalit – altistuminen ja terveysriskit rakennusalalla

Tiivistelmä

Tutkimuksen tavoite on selvittää rakennusalan työntekijöiden altistumista mm. epoksihartseissa käytetyille bisfenoliyhdisteille sekä tulossa oleville uusille, ns. nouseville kemikaaleille (emerging chemicals), ja arvioida altistumiseen liittyviä terveysriskejä. Hankkeessa luodaan ohjeet, tavoitetasot ja toimenpidesuositukset altistumisen seurantaan sekä hallintaan. Bisfenoliyhdisteitä (bisfenoli A diglysidyylieetteri, bisfenoli A, bisfenoli F diglysidyylieetteri ja bisfenoli F) sisältävät epoksituotteet aiheuttavat ammattitauteja ihoallergioiden muodossa. Viime aikoina bisfenoli A:n lisäksi muutkin bisfenoliyhdisteet ovat herättäneet huolta myös ihmisen hormonitoimintaa häiritsevien vaikutusten takia. Hankkeessa selvitetään pääseekö kyseisiä aineita imeytymään elimistöön, mistä voisi seurata myös näitä terveysriskejä.

Työntekijöiden kokonaisaltistumista mitataan biomonitoroinnin avulla virtsanäytteistä. Altistumistietoa täydennetään työhygieenisin mittauksin pinnoilta, iholta ja ilmasta. Altistumistutkimuksia tehdään 7-10 eri työpaikalla.

Hanke edistää kansallisen kemikaaliohjelman tavoitetta selvittää työntekijöiden altistumista hormonitoimintaa häiritseville kemikaaleille. Myös Euroopan laajuisessa HBM4EU-biomonitorointihankkeessa hormonitoimintaa häiritsevät kemikaalit ovat erityisen kiinnostuksen kohteena, kuten myös uudet, ns. nousevat kemikaalit. Vastaavaa tutkimusta ei ole tehty aikaisemmin. Tulokset ovat käytettävissä vuonna 2020.

Hankkeen vastuuhenkilö

Simo Porras

Tiedote

Bisfenolijohdannaiset – altistuminen ja terveysriskit rakennusalalla

Tiivistelmä

Tutkimushankkeen tarkoitus oli selvittää rakennusalan työntekijöiden altistumista epoksihartseissa käytetyille bisfenolijohdannaisille. Vastaavaa tutkimusta ei ole aiemmin tehty. Hankkeessa kehitettiin analyysimenetelmät bisfenolijohdannaisille sekä virtsanäytteistä että työhygieenisistä näytteistä (ilma ja pyyhintä). Virtsanäytteiden mittaustulokset osoittivat viemäriputkien sukittajien ja lattiapinnoittajien altistuneen eräille bisfenolijohdannaisille. Saatuja tuloksia voidaan hyödyntää työperäisen ja ei-työperäisen bisfenolialtistumisen arvioinnin lisäksi myös uusien biomonitoroinnin raja-arvojen asettamistyössä sekä kemikaalien evaluointi-, autorisointi- ja rajoitusprosesseissa liittyen REACH-lainsäädäntöön.

Lähtökohdat

Rakennusalalla on perinteisesti kiinnitetty huomiota pöly-, kvartsi- ja asbestialtistumiseen. Laajasti käytetyt bisfenolipohjaiset epoksituotteet ovat aiheuttaneet ammattitauteja erityisesti ihoallergioiden muodossa. Viime aikoina on herättänyt huolta myös systeeminen altistuminen bisfenolijohdannaisille. Tältä kannalta rakennusalan työntekijöiden altistumista ei kuitenkaan ole vielä selvitetty – ei Suomessa eikä juuri muuallakaan maailmassa.

Aineisto

Hankkeessa kerättiin virtsanäytteitä työntekijöiltä (n=15) ja vertailuhenkilöiltä (n=151). Näytteistä analysoitiin hankkeessa kehitetyllä menetelmällä bisfenolijohdannaisia (BPA, BPF, BADGE ja BFDGE) sekä niiden aineenvaihduntatuotteita (BADGE·H2O, BADGE·2H2O, BADGE·HCl·H2O, BADGE·HCl, BADGE·2HCl, BFDGE·2H2O ja BFDGE·2HCl). Työpaikoilta kerättiin lisäksi ilmanäytteitä ja pyyhintänäytteitä. Niistä mitattiin BADGE:a ja BFDGE:tä.

Menetelmät

Virtsa-, ilma- ja pyyhintänäytteiden kemialliset analyysit tehtiin nestekromatografi-massaspektrometrilla (LC-MS/MS). Tutkimuksen perusidea on verrata työntekijöiden näytteiden mittaustuloksia työssään tutkituille kemikaaleille altistumattoman vertailuryhmän vastaaviin mittaustuloksiin (eli niin sanottuun taustatasoon).

Tulokset ja johtopäätökset

Työntekijöiden virtsanäytteistä löytyi korkeampia BADGE- ja BFDGE-aineenvaihduntatuotteiden pitoisuuksia kuin vertailuryhmän näytteistä, mikä viittaa työperäiseen altistumiseen BADGE:lle ja BFDGE:lle. Myös seuraavana päivänä kerätyistä näytteistä mitattiin selkeästi koholla olevia pitoisuuksia, mikä viittaa ihon kautta tapahtuneeseen altistumiseen. Näillä pitoisuustasoilla aineiden imeytymisestä johtuvat terveyshaitat eivät nykytiedon mukaan ole kuitenkaan todennäköisiä.

Uutuusarvo ja sovellettavuus

Hankkeessa tutkittiin ensimmäistä kertaa biomonitoroinnin avulla viemäriputkien sukittajien ja lattiapinnoittajien altistumista bisfenolijohdannaisille. Hankkeessa kehitettiin tätä varten laboratorioanalyysimenetelmät, jotka ovat jatkossa muiden työpaikkojen ja työterveyshuoltojen hyödynnettävissä arvioitaessa altistumissa hankkeessa tutkituille bisfenolijohdannaisille.

Aineisto

Simo Porras, Milla Heinälä, Henna Veijalainen, Heidi Salo, Katri Suuronen, Evgeny Parshintsev, Tiina Santonen. Bisfenolijohdannaiset – altistuminen ja terveysriskit rakennusalalla. Loppuraportti. Työterveyslaitos. 2023.
ISBN 978-952-391-133-8 (pdf) Avaa

Julkaisuluettelo Avaa