Challenges of justice – Comparing supervisors’ and employees’ experiences in the PA process -väitöskirjatyö

Tiivistelmä

Tutkimus tarkastelee työntekijöiden ja esimiesten työsuorituksen arviointiin liittyviä kokemuksia menettelytapojen oikeudenmukaisuuden teorioiden valossa. Aikaisempi tutkimus on keskittynyt lähinnä alaisten näkökulmaan, ja esimiesnäkökulma on jäänyt vähemmälle huomiolle. Lisäksi aikaisempi tutkimus ei ole paneutunut niihin tulkintoihin, joita kirjallisuudessa esitetyt oikeudenmukaisuuden säännöt voivat saada.

Työssä selvitetään 1) millaisia epäoikeudenmukaisuuden kokemuksia työntekijöillä ja esimiehillä on työsuorituksen arviointiprosessiin liittyen ja 2) miten kirjal¬lisuudessa esitetyt menettelytapojen ja vuorovaikutuksen oikeudenmukaisuussäännöt liittyvät näihin kokemuksiin. 3) Mitkä oikeudenmukaisuuden säännöistä ovat haastavimpia työsuorituksen arviointiprosessissa? 4) onko työntekijöiden ja esimiesten oikeudenmukaisuuteen liittyvissä näkemyksissä eroja? Oikeudenmukaisuutta lähestytään sosiaalisesti konstruoituna ilmiönä, joka on uusi lähestymistapa kvantitatiivisen oikeudenmukaisuuden tutkimuksen perinteessä.

Tutkimuksen aineisto koostuu 24 esimies- ja 48 työntekijähaastattelusta, jotka kerättiin kolmessa julkishallinnon asiantuntijaorganisaatiosta vuonna 2004. Haastattelut olivat puolistrukturoituja teemahaastatteluita. Aineiston analyysissä hyödynnetään sekä Grounded theory -analyysia että teoriaohjaavaa lähestymistapaa.

Hankkeen vastuuhenkilö

Johanna Maaniemi

Tiedote

Palkkausjärjestelmä tökkii, jos se koetaan epäoikeudenmukaiseksi

Henkilökohtaisen palkanosan vaikutukset riippuvat paljon siitä,
miten oikeudenmukaiseksi järjestelmä ja siihen liittyvät arvioinnit
koetaan. Oikeudenmukaisuuden kokemus syntyy monen tekijän
yhteisvaikutuksesta, ja hyväkin palkkausjärjestelmä voi kääntyä
itseään vastaan väärässä ympäristössä.

VTM, TkL
Johanna Maaniemi tutki työpsykologian ja
johtamisen (palkitseminen) alan väitöskirjaansa varten
työntekijöiden ja esimiesten oikeudenmukaisuuden haasteisiin
liittyviä kokemuksia palkkausjärjestelmään liittyvissä
työsuorituksen arviointiprosesseissa.

Maaniemen väitöskirja tarkistettiin 8. maaliskuuta 2013
Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulussa. Työsuojelurahasto
tuki väitöstutkimuksen valmistumista stipendillä.

Tutkimusaukkojen paikkailua

Aikaisempi tutkimus on osoittanut, että kokemukset
oikeudenmukaisuudesta ovat keskeisiä palkkausjärjestelmän
toimivuudessa. Erityisen tärkeitä ovat kokemukset
menettelytavoista, joiden kautta tiettyyn palkkapäätökseen
päädytään.

Vaikka aikaisempi kirjallisuus on tunnistanut, että
oikeudenmukaisuuden kokemus voi syntyä sekä virallisista
(esimerkiksi järjestelmän säännöt) että epävirallisista
(esimerkiksi lähiesimies) lähteistä, tarkempi lähteisiin liittyvä
käsitteellistäminen on ollut vähäistä.

Edelleen on epäselvää, miten viralliset ja epäviralliset lähteet
eroavat toisistaan ja mitkä ovat niiden keskinäiset suhteet.
Erityisesti virallisiin, systeemisiin lähteisiin liittyvä ymmärrys
on puutteellista.

Lisäksi aikaisempi tutkimus ei ole huomioinut riittävästi eri
toimijoiden oikeudenmukaisuuden kokemuksia. Huomio on keskittynyt ”s
aajan”, eli työntekijän näkökulmaan, ja päätöksentekijän eli
esimiehen näkökulma on jäänyt vähälle huomiolle.

Maaniemi selvitti tutkimuksessaan näitä tutkimusaukkoja
laadullisin menetelmin. Laadulliset menetelmät ovat harvinainen
tutkimusote aikaisemmassa oikeudenmukaisuustutkimuksessa. 

Tutkimuksen aineisto koostui 48 työntekijä- ja 24
esimieshaastattelusta, jotka kerättiin kolmesta julkishallinnon
asiantuntijaorganisaatiosta. Haastattelut olivat
puolistrukturoituja teemahaastatteluita.

Erilaisia painotuksia

Tulosten mukaan oikeudenmukaisuuden haasteet työsuorituksen
arvioinnissa liittyvät joko 1) työsuorituksen mittaamiseen, 2)
arviointien ja palkan väliseen kytkentään tai 3) työsuorituksen
arviointihaastatteluun.

Esimiehet ja työntekijät tunnistivat lähes samat haasteet, mutta
painottivat niitä eri tavoin.

Esimiehet painottivat suorituksen arvioimiseen ja mittaamiseen
liittyviä haasteita, kun työntekijät puolestaan painottivat
arviointikeskusteluun liittyviä vuorovaikutuksen haasteita.

Epäoikeudenmukaisuuden kokemuksen lähteet liitettiin yksilöihin,
palkkausjärjestelmään, palkkausjärjestelmän tukeen tai
organisaatiokontekstiin.

Systeemisen oikeudenmukaisuuden malli

Tutkimustulokset osoittavat, että
palkkausjärjestelmäkontekstissa haasteiden lähteitä ei voida
yksiselitteisesti määritellä. Kyse on pikemminkin virallisten ja
epävirallisten järjestelmien ja toimijoiden keskinäisten suhteiden
yhteensopimattomuudesta.

Työ esittää systeemisen oikeudenmukaisuuden mallin, jossa
systeeminen oikeudenmukaisuus määrittyy sekä järjestelmän
virallisten sääntöjen että yksilötason soveltamisprosessien
kautta.

Mallissa kolmenlaiset järjestelmän ja sen kontekstin väliset
suhteet vaikuttavat järjestelmän koettuun oikeudenmukaisuuteen: 1)
miten valittu järjestelmä sopii kyseessä olevaan organisaation (sen
rakenteeseen ja alajärjestelmiin), 2) kuinka järjestelmä ja
soveltavat yksilöt sopivat yhteen (miten yksilöt osaavat ja
pystyvät käyttämään järjestelmää) ja 3) miten yksilöiden välinen
keskinäinen vuorovaikutus onnistuu järjestelmän olettamalla
tavalla.

Tulosten perusteella tulevien oikeudenmukaisuustutkimusten
pitäisi ottaa nykyistä paremmin huomioon käsitteen subjektiivinen
luonne erityisesti tutkimusmenetelmissä sekä kontekstin ja eri
toimijoiden roolien vaikutus oikeudenmukaisuuden kokemukseen.

Toimittaja
Leena Huovila

Aineisto

Maaniemi Johanna. Reflections of Systemic Justice? Employees’ and Supervisors’ Experiences of Injustice in the Performance Appraisal and Merit pay Context. Aalto University publication series. Doctoral Dissertations 23/2013. Unigrafia Oy, Helsinki 2013. ISBN 978-952-60-5010-2 (printed) ISBN 978-952-60-5011-9 (pdf) ISSN-L 1799-4934 ISSN 1799-4934 (printed) ISSN 1799-4942 (pdf) http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-60-5011-9 Avaa

TkL Johanna Maaniemi väittelee 8.3.2013: Oikeudenmukaisuuden haasteet työsuorituksen arviointiprosessissa (13.2.2013). https://www.tsr.fi/uutistori/tiedotteet/tiedote/-/view/25768