Changes in Working Life – Individual, Organizational, and Methodological Perspectives, The Swedish Forum for Working Life Research (FALF), 17. – 19.6.2013, Ruotsi

Tiivistelmä

Matkan tarkoituksena on osallistua 17.–19.6.2013 Tukholmassa pidettävään Changes in Working Life: Individual, Organizational, and Methodological Perspectives – konferenssiin, jossa esittelen väitöskirjaani kuuluvaa osatyötä.

Suullisen esitykseni ”Heart rate variability of white collar workers during sleep as predictor for recovery” tavoitteena on selvittää sykevälivaihtelussa tapahtuvia muutoksia yöunen aikana ja selvittää mitkä yksilölliset tekijät ovat yhteydessä muutoksiin vuoden seurannassa henkisesti kuormittavassa työssä. Aineisto muodostuu kahden eri koulutusorganisaation työntekijöistä (n=149). Henkisesti kuormittavaa opetus- ja tutkimustyötä tekeville työntekijöille on tehty 24 tunnin sykevälivaihtelumittaus alkutilanteessa ja vuoden seurannassa. Lisäksi kyselyn avulla on kerätty tiedot itse raportoidusta palautumisesta ja hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä esimerkiksi koetusta työstressistä ja yöunen pituudesta. Tuloksissa havaittiin erityisesti iän merkitys työstä palautumiseen.

Konferenssin kotisivut ovat luettavissa osoitteessa: http://falf.se/konferens-2013/welcome/

Hankkeen vastuuhenkilö

Susanna Järvelin-Pasanen

Tiedote

Ikä vaikeuttaa työstä palautumista

TtM, yliopisto-opettaja
Susanna Järvelin-Pasanen Itä-Suomen yliopistosta
osallistui Changes in Working Life: Individual, Organizational, and
Methodological Perspectives -konferenssiin. Työelämän muutosta
luotaava konferenssi järjestettiin Tukholmassa 17.–19. kesäkuuta
2013.

Työsuojelurahasto tuki konferenssiin osallistumista
matkastipendillä.

Järvelin-Pasanen esitteli tilaisuudessa väitöskirjaansa (110005)
kuuluvaa osatyötä.

Suullisen esityksen otsikko oli
Heart rate variability of white collar workers during sleep as
predictor for recovery. Esitys kertoi sykevälivaihtelun
muutoksista yöunen aikana ja selvitti, mitkä yksilölliset tekijät
ovat yhteydessä muutoksiin vuoden seurannassa henkisesti
kuormittavassa työssä.

Aineisto muodostui kahden eri koulutusorganisaation
työntekijöistä (n=149). Henkisesti kuormittavaa opetus- ja
tutkimustyötä tekeville työntekijöille oli tehty 24 tunnin
sykevälivaihtelumittaus alkutilanteessa ja vuoden seurannassa.

Lisäksi kyselyn avulla oli kerätty tiedot itse raportoidusta
palautumisesta ja hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä
esimerkiksi koetusta työstressistä ja yöunen pituudesta. Tuloksissa
havaittiin erityisesti iän merkitys työstä palautumiseen siten,
että iän myötä se on vaikeampaa.

Esitys pohjautui samannimiseen käsikirjoitukseen, joka on alan
tieteellisessä lehdessä arvioitavana.

Konferenssiin osallistui työelämän tutkijoita yhdeksästä maasta.
Suurin osa osallistuneista oli Ruotsista. Järvelin-Pasasen mukaan
tieteellinen laatu oli hyvä. Tilaisuus kokosi hyvin yhteen
ajankohtaista uutta tietoa työelämään kohdistuneista
tutkimuksista.

Järvelin-Pasanen katsoo, että tutkijana kehittymisen ja
väitöskirjan loppuun saattamisen kannalta oli ensiarvoisen tärkeää
päästä kontaktiin muiden alan tutkijoiden kanssa ja saada
palautetta.  Hänen tavoitteenaan oli lisäksi verkostoitua,
mikä voi mahdollistaa myöhemmin esimerkiksi tutkijana työskentelyä
ulkomailla.

Toimittaja
Leena Huovila