COVID-19 kriisinhallinta suomalaisten rehtorien keskuudessa

Tiivistelmä

Rehtorien työn vaatimukset ovat kasvaneet räjähdysmäisesti nykyisen COVID-19 -pandemian aikana. Intensifioituvat työn vaatimukset vaativat ylimääräistä ponnistelua, voivat kuluttaa loppuun yksilön energiavarastoja ja siten aiheuttaa kasvavaa stressiä ja heikkoa toimintakykyä. Kriisin ennennäkemättömästä luonteesta johtuen kattavaa tutkimusta sen vaikutuksista ja hallintakeinoista rehtorien parista ei ole vielä toteutettu missään maassa (ml. Suomi).

Aion suorittaa tämän apurahatutkimuksen heinäkuusta 2020 lähtien (Kasvatustieteiden laitos, Helsingin yliopisto), pyrin täyttämään tutkimusaukon tarkastelemalla laadukasta, edustavaa suomalaisista rehtoreista koostuvaa aineistoa käyttäen tapoja, joilla rehtorit reagoivat kriisiin ja hallitsevat sitä. Tarkemmin sanottuna, tutkin kriisin vaikutuksia rehtorien työhyvinvointiin, terveyteen ja työssä suoriutumiseen käyttämällä tunnettua työhyvinvoinnin mallia (työn vaatimusten ja voimavarojen malli). Tarkastelen myös tapoja, joilla rehtorit vastaavat uhkiin ja vaatimuksiin voimavarojaan (resilienssi, työn tuunaus, kriisijohtamisen tehokkuus) mobilisoimalla. Tutkimus tarjoaa informaatiota tehokkaista tavoista hallita nykyisen kriisin luomia riskejä, ehkäistä tulevia kriisejä sekä minimoida tulevien kriisien vaikutuksia. Tällä tiedolla on puolestaan voimaannuttavia vaikutuksia rehtorien kriisinhallintakykyyn, joka tarjoaa keinoja varmistaa työympäristöjen turvallisuus ja hyvinvointi suomalaisissa kouluissa.

Hankkeen vastuuhenkilö

Hiroyuki Toyama

Tiedote

Työn tuunaamisen rooli koulun rehtoreiden keskuudessa ennen COVID-19 pandemiaa ja sen aikana

Tiivistelmä

Tämä tutkimus tarjoaa ensimmäisen tutkimuksen työn tuunaamisen roolista koulujohtajien keskuudessa
ennen COVID-19-pandemiaa ja sen aikana. Käyttämällä muuttuja -ja henkilökeskeisiä lähestymistapoja havaitsimme, että molemmissa yhteyksissä lähestymisstrategiat,
kuten lisäämällä työvoimavaroja ja haastevaatimuksia koettiin yhdistettävän korkeampaan
tarvetyytyväisyyteen, hyvinvointiin ja sopeutumiskykyyn, kun taas välttämisstrategia, kuten
työvaatimusten vähentäminen, liittyi epäsuotuisiin tuloksiin. Siitä huolimatta
henkilökeskeisessä lähestymistavassa, aktiivisesti lähestymistapastrategioita käyttäen, kohtuullinen välttämisstrategioiden käyttö havaittiin erityisen tärkeäksi pandemian aikana.

Lähtökohdat

COVID-19 pandemia on asettanut koulun johtajille ylimääräisiä työvaatimuksia pakottamalla
heitä vastaamaan samanaikaisiin uhkiin, kiireellisyyteen ja arvaamattomuuteen. Siksi on tärkeää tunnistaa henkilökohtaiset resurssit, jotka auttavat heitä sopeutumaan uuteen toimintaympäristöön. Erityisesti tämä tutkimus keskittyi työn tuunauksen tehokkuuteen tavoitteena valaista, onko työn tuunaus tehokas keino rehtoreille parantaa työhyvinvointia ja sopeutumiskykyä ennen pandemiaa ja sen aikana.

Aineisto

Tutkimuksen puitteissa olimme yhteydessä edustavaan otokseen suomalaisia ​​koulujen rehtoreita ja arvioimme heidän työn tuunaamista, psykologisia perustarpeita (tarvetyytyväisyyttä ja tarveturhautumista), hyvinvointia (työn imua ja uupumista) ja henkilökohtaisia resursseja (minäpystyvyyttä ja resilienssiä).

Menetelmät

Tämä tutkimus perustuu suomalaisten koulujen johtajien meneillään olevaan tutkimushankkeeseen. Tietojen keruu on toteutettu kerran vuodessa ja tässä tutkimuksessa käytimme kahdessa osassa kerättyä tietoa – ennen pandemiaa ja sen aikana. Analyysimenetelmässä käytin hybridilähestymistapaa, jossa yhdistyy muuttuja- ja henkilökeskeiset lähestymistavat.

Tulokset ja johtopäätökset

Tämän tutkimuksen päätulokset ovat, että lähestymistapastrategiat yhdistettiin parempaan hyvinvointiin ja sopeutumiskykyyn, kun taas välttämisstrategiat liittyivät negatiivisiin tuloksiin. Kuitenkin siten, että työn tuunausmalli, joka liittyi parempiin tuloksiin, käytti aktiivisesti lähestymistapastrategioita ja maltillisesti välttämisstrategioita. Täten, pandemian aikana tämä voi olla optimaalinen työn tuunaamisen malli.

Uutuusarvo ja sovellettavuus

Tämä tutkimus tuo ensimmäisen todisteen työn tuunaamisen tehokkuudesta ennen pandemiaa ja sen aikana. Tämän tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että interventio rehtorien työn edistämiseksi on lupaavaa ja että, sen toteuttamisen yhteydessä sisällön tulisi keskittyä rohkaisemaan heitä käyttämään kaikkia työn kehittämisen malleja, mutta hyödyntämään välttämisstrategiaa vain kohtuullisesti. Tällainen toiminta auttaa lisäämään koulunjohtajien hyvinvointia ja sopeutumiskykyä.