Diabetes ja työkyvyn ennuste – valtakunnallisesti edustavaan väestöotokseen perustuva rekisteritutkimus

Tiivistelmä

Diabetes on kasvava kansansairaus Suomessa ja muissa länsimaissa ja sen kustannukset ovat merkittäviä. Tutkimuksessa analysoidaan yli 5 miljoonan ruotsalaisen rekisteritietoihin perustuvia terveys- ja työkykyaineistoja. Rekisteriaineisto kattaa demografiset ja sosioekonomiset tiedot, asuinpaikan, perhetilanteen, sairaala- ja avohoitotiedot, lääkeostot, eläke- ja kuolleisuustiedot, sekä sairauspoissaolot ja työkyvyttömyyseläkkeet diagnooseittain.

Tutkimuksella vastataan seuraaviin tutkimuskysymyksiin:
1. Mikä on työkyvyttömyyden (sairauspoissaolot ja työkyvyttömyyseläkkeet) esiintyvyys diabeetikoilla verrattuna muuhun väestöön?
2. Minkälaisia muutoksia työkyvyttömyydessä on havaittavissa ennen diabetesdiagnoosia ja sen jälkeen ja mitkä tekijät vaikuttavat näihin muutoksiin?
3. Millä diagnooseilla diabeetikot ovat sairauslomalla tai saavat työkyvyttömyyseläkepäätöksen?
4. Onko työkyvyttömyys diabeetikoilla yhteydessä suurempaan kuolleisuusriskiin verrattuna työkykyisiin diabeetikoihin ja muuhun väestöön?

Tulokset auttavat arvioimaan diabetekseen liittyvää työkyvyn ennustetta. Tutkimuksella saadaan uutta tietoa työkykyyn vaikuttavista tekijöistä sekä tekijöistä, jotka edistävät työhön osallistumista diabeteksesta huolimatta. Tätä tietoa voidaan hyödyntää diabeteksen hoidossa sekä suunniteltaessa toimenpiteitä, joilla diabetesta sairastavien työkykyä voidaan ylläpitää. Tulokset ovat käytettävissä loppuvuodesta 2015.

Hankkeen vastuuhenkilö

Jenni Ervasti

Tiedote

Diabeteksen liitännäissairaudet lisäävät työkyvyttömyyden riskiä

Pelkkä diabetes lisää työkyvyttömyyden riskiä vain hieman. Sen sijaan suurin osa työkyvyttömyyden riskistä tulee diabeteksen liitännäissairauksista, joista yleisimmät ovat mielenterveyden häiriöt, tuki- ja liikuntaelinten sairaudet sekä sydän- ja verisuonitaudit.

Uutta tietoa diabeteksen työkykyvaikutuksista raportoi Työterveyslaitoksen erikoistutkija Jenni Ervasti. Hän on analysoinut Tukholman Karolinska Institutetissa valtakunnallisesti edustavaa väestöotosta, joka kattoi kaikki diabetekseen sairastuneet ruotsalaiset.

Työsuojelurahasto tuki Ervastin analyysimatkoja Tukholmaan stipendillä.

Diabetekseen sairastunut määriteltiin henkilöksi, joka aloitti diabeteslääkityksen ja/tai jolla oli hoitojaksomerkintä diabeteksen takia vuonna 2006 mutta ei diabeteslääkitystä tai hoitojaksomerkintää vuosina 2003–2005. Näitä henkilöitä oli noin 14 000.

Lisäksi aineistossa oli noin 40 000 henkilön vertailuryhmä, joka oli yhden prosentin satunnaisotos kaikista niistä 25–59-vuotiaista, jotka asuivat ruotsissa vuonna 2005 ja joilla ei ollut diabeteslääke- tai hoitojaksomerkintää vuosina 2003–2009. Työkyvyttömyys sisälsi sekä vuotuiset sairauspoissaolo- että työkyvyttömyyseläkepäivät.

Sairauspäiviä paljon enemmän

Analyyseissa kävi ilmi, että työkyvyttömyys – sairauspoissaolot ja työkyvyttömyyseläkkeet – oli huomattavasti yleisempää diabetesta sairastavilla kuin vertailuryhmässä: 95 vuotuista poissaolopäivää seitsemän vuoden seurannassa, kun vertailuryhmässä poissaolopäiviä oli 35.

Työkyvyttömyyden riski oli koholla jo kolme vuotta ennen diabetesdiagnoosia ja kasvoi diabetesdiagnoosivuoteen saakka. Diagnoosivuodesta eteenpäin riski jatkui tasaisena.

Ikä- ja sukupuolivakioitu työkyvyttömyyden riski oli diabetesdiagnoosin jälkeen 18 prosenttia suurempi diabetesta sairastavilla verrattuna vertailuryhmään ilman diabetesta. Ikä, sukupuoli, koulutus ja liitännäissairaudet selittivät osin sekä työkyvyttömyysriskiä että työkyvyttömyyden kehityspolkua seitsemän vuoden seurannassa.

Mielenterveyshäiriöitä ja tule-sairauksia

Diabetesta sairastavilla yleisimmät työkyvyttömyyden syyt olivat mielenterveyshäiriöt ja tuki- ja liikuntaelinten sairaudet (noin 30 vuosittaista rekisteröityä poissaolopäivää enemmän kuin ei-diabeetikoilla).

Diabetes itsessään oli harvoin työkyvyttömyyden syy (2 vuotuista poissaolopäivää).

Työkyvyttömyyseläkkeelle päätyi vuosittain 1,7 prosenttia diabetesta sairastavista, kun vertailuryhmästä päätyi 0,6 prosenttia.

Diabetesta sairastavien suhteellinen riski päätyä työkyvyttömyyseläkkeelle oli kolminkertainen vertailuryhmään verrattuna. Sosiodemografiset tekijät ja liitännäissairaudet selittivät yhdessä 57 prosenttia tästä suhteellisesta riskistä.

Diabetes oli yhteydessä sekä mielenterveys-, tuki- ja liikuntaelin- että sydän- ja verisuonitautiperusteisiin työkyvyttömyyseläkkeisiin, vaikka näiden tautien oma vaikutus oli otettu huomioon, eli diabetekseen liittyi itsenäinen riski työkyvyttömyyseläkkeelle joutumiseen, joka ei johtunut liitännäissairauksien yleisyydestä diabeetikoilla.

Työkyvyttömyys oli voimakkaasti yhteydessä kuolleisuuteen sekä diabetesta sairastavilla että verrokeilla, mutta yhteys oli voimakkaampi diabetesta sairastavilla.

Diabetesta sairastavien kuolleisuusriski oli suurempi kuin verrokeilla jopa silloin, kun heillä ei ollut lainkaan yli 14 päivän sairauspoissaoloja. Liitännäissairaudet selittivät tätä suurempaa kuolleisuusriskiä suurelta osin.

Elintapoihin huomiota

Diabetes on lisääntyvä kansansairaus Suomessa ja muissa länsimaissa. Tyypin 2 diabetes on yleinen työikäisillä, kun taas tyypin 1 diabetes alkaa jo lapsuudessa tai nuoruudessa.

Diabeteksen kansantaloudelliset kustannusvaikutukset ovat merkittäviä. Diabetesta ja sen ennustetta ei juurikaan ole tutkittu aiemmin työkyvyn näkökulmasta. Ruotsalaisella aineistolla tehdyn tutkimuksen tulokset voidaan yleistää koskemaan myös suomalaisten diabeetikoiden ennustetta ja työkykyä. Lisäksi tuloksia verrataan Suomessa kerättyyn kunta- ja sairaalahenkilöstön aineistoon.

Tulokset auttavat ymmärtämään työkykyä edistäviä ja työkyvyttömyyttä lisääviä tekijöitä.

Elintapamuutokset voivat ehkäistä diabeteksen liitännäissairauksien, kuten sydän- ja verisuonitautien syntyä.

Elintapojen lisäksi myös tehokkaalla hoidolla ja työjärjestelyillä voi olla vaikutusta siihen, miten esimerkiksi diabetekseen yhdistyneen masennuksen kanssa selviää työelämässä. Tutkimuksen tulokset korostavat diabetesta sairastavien muiden mahdollisten sairauksien tunnistamisen ja hoitamisen tärkeyttä.

Vertaisarvioituja artikkeleita

Jenni Ervasti työskentelee Työterveyslaitoksen Ennuste ja työssä jatkaminen kroonisissa sairauksissa -hankkeessa, jota Suomen Akatemia rahoittaa. Hanketta johtaa tutkimusprofessori Marianna Virtanen. Ruotsalainen diabetesta sairastavien rekisteriaineisto tuo lisäarvoa tutkimukselle.

Ruotsalaisen rekisteriaineiston analyyseista on kirjoitettu neljä artikkelia, jotka julkaistaan kansainvälisissä vertaisarvioiduissa lehdissä. Vastuukirjoittajia ovat Ervastin lisäksi Marianna Virtanen ja dosentti Tea Lallukka Työterveyslaitokselta. Lisäksi artikkelien kirjoittamiseen on osallistunut Karoliinisen Instituutin tutkimusryhmän jäseniä.

Tuloksia esitellään lisäksi lokakuussa 2015 Euroopan kansanterveyskonferenssissa Milanossa.
 

Toimittaja
Leena Huovila

Aineisto

Ervasti J, Virtanen M, Lallukka T, et al. Work disability before and after the diagnosis of diabetes: A nationwide population-based register study in Sweden. Am J Public Health 2015 Apr 16:e1-e8. [Epub ahead of print]

Virtanen M, Ervasti J, Mittendorfer-Rutz E, et al. Trends of diagnosis-specific work disability after newly diagnosed diabetes: A four-year nationwide prospective cohort study. Tentatively accepted to Diabetes Care.

Ervasti J, Virtanen M, Lallukka T, et al. The contribution of comorbid conditions to the association between diabetes and diagnosis-specific disability pensions: a population-based nationwide cohort study in a competing risk framework. Unsubmitted manuscript.

Lallukka T, Ervasti J, Mittendorfer-Rutz E, et al. Work disability and premature death among Swedes with and without diabetes: a population-based study. Unsubmitted manuscript.

Diabetesta sairastavat monisairaita. Tiedon silta 2016. https://tiedonsilta.fi/diabetesta-sairastavat-monisairaita/

Artikkelit