Digitaalisen painonhallintaintervention vaikutus somaattiseen ja psykososiaaliseen terveyteen sekä työkykyyn työterveyshuollon asiakkailla

Tiivistelmä

Väitöskirjatutkimus selvittää digitaalisen lihavuuden hoidon vaikutuksia tutkittavien somaattiseen ja mielenterveyteen sekä työkykyyn, ja sitä, millaiset tekijät hoidon onnistumiseen vaikuttavat. Samalla hanke lähestyy laajempaa kysymystä työterveyshuollon roolista ja työnäkökulman hyödyntämisestä lihavuuden hoitoprosessissa, tarjoten kaivattua tietoa työikäisten kokonaisvaltaisen terveyden edistämisen tueksi.

Hankkeen vastuuhenkilö

Siniriikka Männistö

Tiedote

Digitaalisten painonhallintainterventioiden hyödyntäminen työterveyshuollossa

Tiivistelmä

Tutkimuksessa arvioitiin kevyen videovälitteisen tuen lisäarvoa digitaalisessa painonhallintainterventiossa työterveyshuollon kontekstissa. 12 kuukauden RCT-asetelma (N=111) osoitti, ettei kolmen tapaamisen lisätuki edistänyt somaattista tai psyykkistä terveyttä, työkykyä tai käyttäytymismuutoksia. Kuitenkin koko aineistossa vyötärönympärys ja rasva-arvot paranivat, syömisen taito koheni ja masennusoireet vähenivät. Tulokset korostavat psyykkisen hyvinvoinnin vaikutusta muutoksiin. Digitaalinen ohjelma oli hyväksytty ja pysyvyys hyvä. Digitaaliset painonhallintainterventiot ovat hyvin sovellettavissa työterveyshuoltoon resurssitehokkaana hoitomallina, ja ne tulisi integroida työterveyshuollon muihin palveluihin mielenterveys huomioiden.

Lähtökohdat

Lihavuuden hoidon tueksi tarvitaan skaalautuvia ja resurssitehokkaita ratkaisuja työterveydessä. Tutkimus selvitti, parantaako matalan intensiteetin hybridituki hyväksymis- ja omistautumisterapeuttisen, terveyskäyttäytymisen muutokseen tähtäävän digitaalisen ohjelman vaikuttavuutta. Tavoitteena oli tutkia terveys- ja käyttäytymismuutoksia, psyykkisten oireiden yhteyksiä ja ohjelman hyväksyttävyyttä.

Aineisto

Tutkimusaineisto koostui 111 Helsingin kaupungin työntekijästä (83 % naisia, keski-ikä 50 v, BMI 34,2). Heidät satunnaistettiin kolmeen ryhmään: digitaalinen ohjelma, ohjelma + ryhmätuki tai ohjelma + yksilötuki. Mittaukset toteutettiin 0, 6, 12 ja 24 kk kohdalla, ja ne sisälsivät painon ja kehonkoostumuksen mittauksen, laboratoriokokeita ja validoituja kyselylomakkeita.

Menetelmät

Tutkimus toteutettiin satunnaistettuna kontrolloituna asetelmana (RCT). Tutkimushankkeen pohjana oli julkisessa terveydenhuollossa käytössä oleva Painonhallintatalo-ohjelma, johon yhdistettiin vähäintensiivistä videotukea joko yksilöllisesti tai ryhmämuotoisesti. Mittauksilla pyrittiin arvioimaan laajasti osallistujien hyvinvointia ja siinä tapahtuvia muutoksia, ml. somaattinen ja mielenterveys, työkyky ja terveyskäyttytyminen. Analyysissä käytettiin pitkittäismalleja (GEE, RI-CLPM).

Tulokset ja johtopäätökset

Kolmen tapaamisen lisätuki ei parantanut tuloksia verrattuna pelkkään digiohjelmaan viitaten siihen, että tuki voi olla tarpeetonta tai liian vähäistä vaikuttaakseen. Koko aineistossa vyötärönympärys, rasva-arvot, masennusoireet ja terveyskäyttäytyminen paranivat ajan mittaan, mikä tukee mallin potentiaalia työterveyshuollossa. Yksilötason masennus ja työuupumusoireet olivat yhteydessä haasteisiin terveyskäyttäytymisessä, mikä korostaa mielenterveyden merkitystä muutosten onnistumisessa.

Uutuusarvo ja sovellettavuus

Tutkimus osoitti, että pelkkä digitaalinen interventio voi olla riittävä ja hyväksytty vaihtoehto työikäisten lihavuuden hoidossa, ja tuotti uutta tietoa psyykkisten oireiden vaikutuksista käyttäytymisen muutoksiin digi-intervention aikana. Tulokset näyttävät, että digitaalinen hoitomalli on sovellettavissa kustannustehokkaana vaihtoehtona, mutta hoidossa tulisi huomioida yksilöllinen psyykkinen kuormitus ja se tulisi integroida työterveyshuollon muuhun toimintaan.

Aineisto

Tiivistelmä Avaa