Digitaalisten työterveyspalvelujen käyttö eri-ikäisillä julkisen alan työntekijöillä
21st ESHMS Conference, European Society of Health and Medical Sociology, 19.-21.8.2026 Hampuri, Saksa.
Matkastipendi
Hanketiedot
Hankenumero
260270
Hakija
Morris Viitanen
Toteuttaja
Morris Viitanen
Lisätietoja
Morris Viitanen
morris.viitanen@gmail.com
Toteutusaika
19.8.2026 - 21.8.2026
Työsuojelurahaston päätös
13.4.2026
900 euroa
Kokonaiskustannukset
1 150 euroa
Tulokset valmistuneet
26.8.2026
Tiivistelmä
Suullinen esitykseni käsittelee tutkimusta julkisen alan työntekijöiden digitaalisten työterveyspalvelujen käytöstä ikäryhmittäin. Tutkimus toteutettiin tilastollisena rekisteritutkimuksena, ja siinä otettiin huomioon eri ammattiryhmät, koulutustasot ja tuoltasot sekä terveyspalvelujen tarve. Vastaavaa tutkimusta ei ole aiemmin tehty, vaikka sille on selkeä tarve työvoiman ikääntymisen ja digitaalisten terveyspalvelujen yleistymisen myötä.
Hankkeen vastuuhenkilö
Morris Viitanen
Tiedote
Digitaalisten työterveyspalvelujen käyttö eroaa ikäryhmittäin
26.8.2026Tiivistelmä
Suullinen esitykseni käsitteli tutkimusta julkisen alan työntekijöiden digitaalisten työterveyspalvelujen käytöstä ikäryhmittäin. Tutkimus toteutettiin tilastollisena rekisteritutkimuksena, ja siinä otettiin huomioon eri ammattiryhmät, koulutustasot ja tulotasot sekä terveyspalvelujen tarve. Vastaavaa tutkimusta ei ollut aiemmin tehty, vaikka sille oli selkeä tarve työvoiman ikääntymisen ja digitaalisten terveyspalvelujen yleistymisen myötä. Tutkimuksessa havaittiin, että 60–64-vuotiaat työntekijät käyttivät digitaalisia työterveyspalveluja muita ikäryhmiä vähemmän.
Tausta
Suomen ja koko Euroopan työmarkkinoilla on jatkuvasti enemmän yli 50-vuotiaita työntekijöitä. Samaan aikaan terveyspalvelut ja myös työterveyspalvelut digitalisoituvat. Korkeamman iän tiedetään olevan riskitekijä digitaalisten terveyspalvelujen ulkopuolelle jäämiselle, mutta työterveyshuollossa aihetta ei ollut aiemmin tutkittu. Matkustin konferenssiin esitelläkseni tutkimustani, joka pyrkii täyttämään tämän tutkimusaukon ja avatakseni keskustelun aiheesta.
Aineisto
Tutkimuksen aineistona olivat Helsingin kaupungin työntekijärekisteri, Tilastokeskuksen koulutusrekisteri ja kaupungin työterveyspalvelujen rekisteri vuosilta 2020–2022. Tutkimus toteutettiin kehittyneillä tilastollisilla menetelmillä rekisteriaineistoa käyttäen. Tutkimuksessa huomioitiin työntekijöiden äidinkieli, koulutus, ammattiasema, tulot, työsuhteen tyyppi sekä sairauspoissaolot.
Tulokset ja johtopäätökset
60–64-vuotiaat työntekijät käyttivät digitaalisia työterveyspalveluja muita ikäryhmiä vähemmän. Vastaavia tuloksia on saatu aiemmin muissa terveyspalveluissa. Digitaalisista työterveyspalveluista on kehitettävä saavutettavia kaikenikäisille työntekijöille kiinnittäen erityistä huomiota niiden käytettävyyteen vanhimpien työntekijöiden näkökulmasta. Lisäksi on tärkeää säilyttää kasvokkaisten palvelujen mahdollisuus.
Uutuusarvo ja sovellettavuus
Tutkimukseni oli ensimmäinen, jossa digitaalisten työterveyspalvelujen käyttöä tutkittiin laajalla rekisteriaineistolla. Osallistumalla konferenssiin saatoin tutkimuksen tulokset muiden tutkijoiden tietoon. Tätä tietoa voidaan hyödyntää tulevassa tutkimuksessa. Tiedon lisääntyessä digitaalisten työterveyspalvelujen käytön jakautumisesta sosiodemografisten ryhmien kesken työterveyspalveluja voidaan tulevaisuudessa kehittää vastaamaan paremmin työntekijöiden tarpeita.
Aineisto
Konferenssiesitys Avaa