Digitalisaatio kaikkien kaveriksi

Tiivistelmä

Tutkimus tuottaa uutta tietoa siitä, millaisia digitaalisia kuiluja on viime vuosina syntynyt Suomen työelämään palkansaajien kesken sekä ketkä ovat ”digivoittajia” ja ketkä kuiluihin pudonneita. Projekti etsii myös syitä putoamisille ja esittää keinoja, joilla kuiluja voidaan kuroa umpeen, ylittää ja ehkäistä mottonaan ”digitalisaatio kaikkien kaveriksi”. Digitaalisina kuiluina erotetaan käyttökuilu, käyttötapakuilu ja hyödyntämiskuilu, joista projektin päähuomio on kahdessa jälkimmäisessä. Kuiluja tutkitaan aluksi tilastoanalyysilla, jossa käytetään Tilastokeskuksen vuoden 2018 työolotutkimusta. Tilastoanalyysi on pohja yksityiskohtaisemmalle laadulliselle analyysille, joka toteutetaan pääosin yksilö- ja ryhmähaastatteluin tilastoanalyysin tulosten perusteella ja projektin ohjausryhmän avustuksella. Kolmannessa vaiheessa analyysien tuottamia tuloksia työpajatyöskentelyssä hyödyntäen laaditaan kehittämisehdotuksia digitaalisten kuilujen tasoittamiseksi, ylittämiseksi ja ehkäisemiseksi. Tutkimus auttaa luomaan kokonaisvaltaisen ja tilastollisesti yleistettävän kuvan siitä, kuinka digitaalinen murros on tähän mennessä vaikuttanut palkansaajien keskuudessa hyödyntämällä uudenlaista kolmitasoista digitaalisia kuiluja koskevaa viitekehystä. Tutkimuksella pyritään torjumaan työelämästä syrjäytymisen uhkaa, tukemaan työuria, lisäämään työhyvinvointia ja edistämään digitaalitekniikan käytön mahdollistamien tuottavuushyötyjen toteutumista työpaikoilla.

Hankkeen vastuuhenkilö

Tuomo Alasoini

Tiedote

Työelämän digikuilujen yli

Tiivistelmä

Hanke tutki Suomen työelämän digikuiluja tilastollisin ja laadullisin menetelmin. Hankkeen avulla muodostettiin ensimmäistä kertaa tilastollisesti edustava kuva siitä, kuinka suurta osaa palkansaajista digikuilut koskevat, ketkä ovat kuiluihin pudonneita ja kuinka kuiluja voidaan ylittää. Tilastoanalyysi nosti esiin käyttötaparyhmän käsitteen uutena näkökulmana analysoida työelämän digikuiluja. Laadullinen analyysi toi esiin työntekijöiden oman digitaalisen toimijuuden merkityksen ja sen vahvistamisen tarpeen kuilujen ylittämisessä. Hankkeen kehittämisesitykset koskevat erityisesti sitä, kuinka tilastoanalyysin esiin nostamiin käyttötapahaasteisiin voidaan vastata johtamista kehittämällä ja digitaalista toimijuutta vahvistamalla.

Lähtökohdat

Hankkeen uutuusarvona oli kansalaisten välisistä digikuiluista koskevan tutkimuksen soveltaminen työelämäkontekstiin. Tätä varten luotiin kolmijako käyttökuiluun, käyttötapakuiluun ja hyödyntämiskuiluun. Jaottelulla analysointiin Tilastokeskuksen työolotutkimuksen (2018) pohjalta, kuinka suurta osaa palkansaajia kuilut koskevat ja ketkä ovat kuiluihin pudonneita. Laadullisella analyysilla syvennettiin kuvaa kuiluihin putoamisten syistä ja niiden ylittämisen mahdollisuuksista.

Aineisto

Tilastoanalyysissa aineistona oli Tilastokeskuksen työolotutkimus 2018 ja erityisesti sen työn digitalisoitumista koskevat kysymykset. Laadullisessa analyysissa haastateltiin yhdeksää peruskoulun opettajaa, kuutta työterveyshoitajaa sekä 14 raskaiden ajoneuvojen kuljettajaa ja heidän työnjohtajaansa. Lisäksi hankkeessa tehtiin ryhmähaastateluin kolme tapaustutkimusta organisaatioista, jotka olivat ottaneet käyttöön digisovelluksia menestyksellisesti ja henkilöstöä osallistavalla tavalla.

Menetelmät

Tilastoanalyysi toteutettiin pääosin ristiintaulukoinnein. Yksilö- ja ryhmähaastattelut tehtiin puolistrukturoituina teemahaastatteluina, joita ohjasivat tutkijoiden etukäteen laatimat kysymykset, mutta joista voitiin poiketa haastattelun kuluessa tarpeen mukaan. Lopussa järjestettiin kaksi kehittämistyöpajaa, joihin osallistui laadullisiin analyyseihin osallistuneita henkilöitä ja tutkimuksen ohjausryhmän jäseniä. Haastattelut ja työpajat toteutettiin pääosin virtuaalisina koronan johdosta.

Tulokset ja johtopäätökset

Käyttökuilussa olevia eli digivälineitä käyttämättämiä oli 7 %. Noin puolella digivälineitä käyttävistä oli vähintään jonkinlaisia käyttötapahaasteita. Digitalisaatiosta eniten hyötyneissä oli yliedustus miehissä, nuorissa, korkeasti koulutetuissa ja ylemmissä toimihenkilöissä; vähiten hyötyneissä taas naisissa, varttuneissa ja alemmissa toimihenkilöissä. Digikuilujen ylittämiseksi tarvitaan eri ryhmissä erilaisia keinoja kuilusta ja eriyisesti käyttötapahaasteen luonteesta riippuen.

Uutuusarvo ja sovellettavuus

Uutuusarvoina tilastoanalyysissa olivat erityisesti kansalaisten keskuudessa tehdyn tutkimuksen soveltaminen työelämäkontekstissa, digikuiluja koskevan kolmijaon ottaminen empiirisen analyysin lähtökohdaksi ja käyttötaparyhmän käsitteen luominen käyttötapahaasteiden analysoimiseksi. Laadullinen analyysi nosti tärkeänä tutlevaisuuden potentiaalisena tutkimuskohteena esiin digitaalisen toimijuuden käsitteen ja erityisesti työntekijöiden oman toimijuuden vahvistamisen tarpeen digimurroksissa.

Aineisto

Tuomo Alasoini, Arja Ala-Laurinaho, Marja Känsälä, Eveliina Saari ja Laura Seppänen. Työelämän digikuilujen yli: digitalisaatio
kaikkien kaveriksi. Työterveyslaitos. 2022. Helsinki
ISBN 978-952-261-997-6 (PDF) Avaa