Eettinen organisaatiokulttuuri ja henkilöstön hyvinvointi organisaatioiden välisen vertailun ja johtajien seurantatutkimuksen valossa
Tutkimus
Hanketiedot
Hankenumero
110104
Hakija
Jyväskylän yliopisto Psykologian laitos
Toteuttaja
Jyväskylän yliopisto Psykologian laitos
Lisätietoja
Taru Feldt
taru.feldt@jyu.fi
Toteutusaika
1.9.2010 - 1.3.2013
Työsuojelurahaston päätös
23.6.2010
170 000 euroa
Kokonaiskustannukset
265 965 euroa
Tulokset valmistuneet
1.3.2013
Tiivistelmä
Tämä monitieteellinen tutkimushanke (yritysetiikka, työpsykologia) on päänavaus eettisen organisaatiokulttuurin tutkimukseen suomalaisissa organisaatioissa. Keskiössä on eettisen organisaatiokulttuurin yhteydet henkilöstön työhyvinvointiin. Menetelmällisenä tavoitteena on validoida kattava kyselymenetelmä ilmiön tutkimiseen. Hanke koostuu yksityisektorin ja kunta-alan organisaatioissa toteutettavista laajoista kyselyistä ja avainhenkilöiden haastatteluista. Lisäksi hyödynnetään johtajien (n= 715) seurantatutkimusta. Hanke vastaa seuraaviin kysymyksiin: 1) Miten eettinen organisaatiokulttuuri koetaan suomalaisissa organisaatioissa? 2) Kuinka usein tutkituissa organisaatioissa koetaan eettisesti haastavia työtilanteita ja millaisia ne ovat? 3) Onko eettinen organisaatiokulttuuri yhteydessä henkilöstön työhyvinvointiin? 4) Onko eettistä organisaatiokulttuuria mittaava kyselymenetelmä validi?
Hanke tukee organisaatioita niiden kehittäessä toimintansa eettisyyttä. Eettinen organisaatiokulttuuri linjaa päätöksentekoa, tukee henkilöstöä toimintaa vaativissa tilanteissa sekä auttaa suunnistamaan ongelmien ratkaisuissa. Tutkimustieto mittariston kehittely tarjoavat välineitä tähän haasteeseen vastaamiseksi. Tietoa voidaan hyödyntää myös kestävän henkilöstöjohtamisen ja esimiestyön kehittämisessä. Eettisyys edistää organisaation mainetta, ja hyvämaineinen työnantaja on etulyöntiasemassa vastuuntuntoisen, osaavan ja motivoituneen henkilöstön hankinnassa ja sitouttamisessa. Hanke edistää myös työhyvinvoinnin tieteellistä tutkimusta sekä hyvinvoinnin edistämistä organisaatioissa täysin uudesta näkökulmasta. Tulokset käytettävissä v. 2012.
Hankkeen vastuuhenkilö
Taru Feldt
Tiedote
Eettisesti toimivassa organisaatiossa voidaan hyvin
1.3.2013Jyväskylän yliopiston psykologian tutkijat päättelevät, että
väki viihtyy parhaimmin, kun organisaatiossa toimitaan eettisesti
hyvin. Mitä korkeammaksi tutkitut kokivat organisaatiokulttuurin
tai työyksikön eettisyyden, sitä vähemmän tutkitut raportoivat
työuupumusta ja olivat sairauden takia pois töistä. Työn imua
myönteiset eettisyysmuutokset lisäsivät. Korkean eettisyyden
vaikutusta työhyvinvointiin tutkittiin hankkeessa, jota
Työsuojelurahasto rahoitti.
Organisaatiokulttuurin korkea eettisyys vähentää työntekijöiden
kokemuksia eettisistä dilemmoista eli tilanteista, joissa
työntekijät kokevat, että eivät tiedä oikeita toimintatapoja tai
joutuvat toimimaan sääntöjen, ohjeiden tai omien arvojensa
vastaisesti.
Organisaation matalaksi tunnettu eettisyys sen sijaan lisäsi
henkilöstön kokemuksia eettisesti ristiriitaisista tilanteista.
Tutkijat havaitsivat myös yhteyden eettisistä dilemmoista johtuvaan
psykologiseen stressiin: Mitä eettisemmäksi kulttuuri koettiin,
sitä vähemmän eettistä kuormittuneisuutta raportoitiin.
CEV-kysely pätee Suomessa
Menetelmällinen päätulos oli se, että eettisen
organisaatiokulttuurin mittaamiseen kehitetty 58-osioinen CEV
(Corporate Ethical Virtues)-kysely sopii hyvin suomalaisiin
aineistoihin. Kyselyn kehitti
Muel Kaptein vuonna 2008.
Tämän organisaation eettiset hyveet -mallin mukaan
organisaatiokulttuuri on sitä eettisempää, mitä paremmin
organisaatiossa noudatetaan malliin kuuluvia kahdeksaa hyvettä.
Tutkijoiden mukaan CEV-kysely on validi – eli se mittaa sitä,
mitä on tarkoitus mitata – ja sen kahdeksan osa-aluetta ovat
reliaabeleja eli luotettavia sikäli, että esimerkiksi mittaaja tai
mittausolot eivät vaikuta tuloksiin. Kysely sopii hyvin myös
pitkittäistutkimuksiin, sillä se mittaa organisaatiokulttuuria
melko pysyvänä ilmiönä.
Pomo pysyy eettisessä työpaikassa
Johtajiin kohdistunut kahden vuoden seurantatutkimus (TSR
110104) osoitti, että epäeettinen organisaatiokulttuuri ja kaikki
sen kahdeksan osa-aluetta liittyivät johtajien työpaikan
vaihtoajatuksiin tutkimuksen lähtötilanteessa vuonna 2009.
Johtajatutkimus osoitti, että eettisen organisaatiokulttuurin
hyveistä erityisesti lähiesimiesten sekä ylimmän johdon
esimerkillisyys eettisissä toimintatavoissa nivoutuivat siihen,
että tutkitut johtajat pysyivät työpaikassaan. Sen sijaan ongelmat
lähiesimiehen ja johdon eettisyydessä selittivät johtajien
työpaikan vaihtoja senkin jälkeen, kun keskeisen taustatekijät ja
organisaation epävarmuustekijät oli tarkistettu.
Tietoisuutta eettisyydestä syytä lisätä
Tutkijat sanovatkin, että organisaatioiden kannattaa tarkastella
kulttuurinsa eettisyyttä. CEV-kysely tarjoaa hyvän apuvälineen sekä
kulttuurin tutkimiseen että seurantaan.
Organisaatiokulttuurin eettisyys edistää henkilöstön
hyvinvointia ja sitouttaa johtajia. Eettisyyttä organisaatioissa
vahvistaa etenkin se, että järjestelmällisesti lisätään johdon,
esimiesten ja muun henkilöstön tietoisuutta eettisestä
toimijuudesta. Sitä lisäävät esimerkiksi koulutus,
vertaiskeskusteluryhmät ja ulkopuoliset työnohjaajat.
Tietoisuuden lisääminen kasvattaa koko henkilöstön herkkyyttä
tunnistaa eettisiä dilemmoja. Samalla saadaan välineitä pohtia ja
esittää omasta työstä ja organisaatiosta eettisiä periaatteita.
Kun oikea toimintatapa on vaikea valita, organisaatiot voivat
vahvistaa eettistä kulttuuriaan luomalla sen perustehtävää ja
strategiaa tukevia eettisiä periaatteita ja käytäntöjä, jotka
ohjaavat koko henkilöstön toimintaa.
Avaus eettisen organisaation tutkimukseen
Tutkijat itse arvioivat hankkeensa olleen ensimmäinen
varsinainen tutkimus eettisestä organisaatiokulttuurista Suomessa.
Tutkijoiden mukaan monitieteiselle työhyvinvoinnin tutkimukselle on
alati muuttuvassa työelämässä selvä tarve. Tässä työssä
yhdistettiin yritysetiikan ja työpsykologian tutkimusta.
Tutkimuskyselyt kohdistettiin kolmen organisaation – kaupunki,
maakunnallinen pankki ja suunnittelutoimisto – koko henkilöstölle.
Vastaajia kertyi noin 3 600. Kahden vuoden seurantatutkimuksen
seurantakyselyyn vastasi 464 johtajaa.
Laajat aineistot analysoitiin tilastollisin menetelmin, mutta
avoimet vastaukset eettisistä dilemmoista luokiteltiin
sisällöllisin perustein.
Mari Huhtalan psykologian väitöskirja perustuu
tähän ja toiseen Työsuojelurahaston rahoittamaan hankkeeseen
(108124). Väitöskirja tarkastettiin Jyväskylän yliopistossa 5.
lokakuuta 2013.
Toimittaja
Hannu Kaskinen
Aineisto
Feldt Taru. Eettinen organisaatiokulttuuri ja henkilöstön hyvinvointi organisaatioiden välisen vertailun ja johtajien seurantatutkimuksen valossa. Tutkimushanke numero 110104. Loppuraportti 17.3.2014 Avaa
Huhtala Mari. 2013. Toimivat hyveet: Eettinen organisaatiokulttuuri työhyvinvoinnin ja henkilökohtaisten työtavoitteiden kontekstina. Työelämän tutkimus 11 (3) 2013, 223-227 http://pro.tsv.fi/tetu/tt/ttindex.htm
Pihlajasaari Pia, Feldt Taru, Mauno Saija, Toivanen Asko. 2013. Resurssien ja toimivaltuuksien puute eettisen kuormittuneisuuden riskitekijänä kaupunkiorganisaation sosiaali- ja terveyspalveluissa. Työelämän tutkimus 11 (3) 2013, 209-222 http://pro.tsv.fi/tetu/tt/ttindex.htm
Huhtala Mari. 2013. Virtues that work: Ethical organisational culture as a context for occupational well-being and personal work goals. Jyväskylä studies in education, psychology and social research 479. ISBN 978-951-39-5359-1 ISSN 0075-4625 ISBN 978-951-39-5360-7 (PDF) http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-5360-7 Väitös: 5.10. Hyvinvoivassa työyhteisössä arvostetaan eettisiä toimintatapoja (Huhtala). Jyväskylän yliopisto. https://www.jyu.fi/ajankohtaista/arkisto/2013/09/tiedote-2013-09-24-15-08-03-078624 Avaa
Grönroos Maarit, Hirvonen Anna, Feldt Taru (toim.). 2012. Eettinen kuormittuneisuus ja eettisten dilemmojen sisällöt kaupunkiorganisaation eri ammattiryhmillä. Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksen julkaisuja 354. ISBN 978-951-39-4898-6 ISSN 0782-3274 ISBN 978-951-39-4899-3 (PDF) http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-4899-3 Avaa