Emotionaalinen valenssi ja virittyneisyys etänä, hybridisti ja kasvotusten toteutetuissa työn vuorovaikutustilanteissa

Tiivistelmä

Tunnetilojen tutkimusta autenttisissa työtilanteissa on tehty vain vähän. Etätyön yleistyessä tunteiden merkitys työssä on kasvanut. Tässä esityksessä tarkastellaan tunnetilojen valenssia (positiivinen/negatiivinen) ja virittyneisyyttä (aktivoiva/deaktivoiva) työn vuorovaikutustilanteissa, sekä niihin liittyviä tekijöitä. Aineisto koostuu 56 asiantuntijan vuonna 2022 raportoimasta 685 työn vuorovaikutustilanteesta, joista he raportoivat ennen ja jälkeen tunnetilansa sekä pitivät älysormusta.

Hankkeen vastuuhenkilö

Ilmari Puhakka

Tiedote

Emootiot etänä, hybridisti ja kasvotusten toteutetuissa työn vuorovaikutustilanteissa

Tiivistelmä

Esitys käsitteli tutkimusta jossa tarkastellaan tunteita emotionaalisen valenssin (positiivinen/negatiivinen) ja virittyneisyyden (aktivoiva/deaktivoiva) kautta työn vuorovaikutustilanteissa, sekä näihin vaikuttavia tekijöitä. Tulosten mukaan työn vuorovaikutustilanteen tavoitteiden täyttyminen ja yhteenkuuluvuuden kokemus olivat merkittävimmät positiivisia ja aktivoivia tunteita lisäävät tekijät. Tilanteen toteutusmuodolla (kasvotusten, hybridisti tai etänä) oli myös vaikutusta: kasvotusten koettiin positiivisempia ja aktivoivampia tunteita. Tulokset tuottavat uutta tietoa työelämän vuorovaikutustilanteista, millä voidaan tukea työntekijöitä ja työn sujuvuutta erityisesti nykypäivän monipaikkaisessa asiantuntijatyössä.

Tausta

Konferenssiin osallistumisen tarkoituksena oli tarjota kansainväliselle ja suomalaiselle tutkijayhteisölle tietoa tuoreista tuloksista monipaikkaisen työn ja tunteiden näkökulmasta, sekä käydä menetelmällistä keskustelua fysiologisten menetelmien käytöstä ihmistieteiden tutkimuksessa. Laaja ja arvostettu konferenssi tarjoaa mahdollisuuden perehtyä uuteen kansainväliseen tutkimukseen ja tutkimuslinjoihin, sekä luoda kontakteja.

Aineisto

Aineisto koostui 56 asiantuntijan vuonna 2022 raportoimasta 685 työn vuorovaikutustilanteesta, joista he raportoivat ennen ja jälkeen tunnetilansa, kokemukset osaamisen kehittymisestä, tilanteen tavoitteiden täyttymisestä, sekä autonomian ja yhteenkuuluvuuden tarpeen täyttymisestä. Tämän lisäksi osallistujat pitivät älysormusta, joka mittasi heidän fysiologista virittyneisyyttään. Aineistoa analysointiin tilastollisin menetelmin käyttäen mm. yleistettyjä lineaarisia sekamalleja (GLLM).

Tulokset ja johtopäätökset

Kokemus tilanteen tavoitteiden täyttymisestä ja yhteenkuuluvuuden kokemus olivat merkittävimmät positiivisia ja aktivoivia tunteita lisäävät tekijät. Kasvotusten koettiin positiivisempia ja aktivoivampia tunteita. Yllättäen fysiologinen virittyneisyys tai osaamisen kehittymisen kokemus eivät olleet yhteydessä valenssiin ja virittyneisyyteen. Näiden pohjalta on tärkeää järjestää yhteistyötä myös kasvotusten, sekä huomioida tavoitteiden selkeys ja yhteenkuuluvuus työn vuorovaikutustilanteissa.

Uutuusarvo ja sovellettavuus

Konferenssi tarjosi erityisesti menetelmällisesti kiinnostavia uusia näkökulmia ja keskustelua. Kontaktien luonti kansainvälisiin ja suomalaisiin tutkijoihin ja perehtyminen pinnalla olevaan tutkimukseen hyödyttää nykyisten ja päättyneiden hankkeiden tulosten tulkintaa ja suositusten tekemistä suomalaiselle työelämäkentälle.

Aineisto

Konferenssiesitys Avaa