Ennakoiva työkyvyn ja työhyvinvoinnin tuki puunkorjuuyritysten menestystekijänä metsätoimialan rakennemuutoksessa

Tiivistelmä

Tampereen yliopisto aloittaa vuoden 2016 alussa tutkimuksen, jonka tavoitteena on edistää puunkorjuuyritysten työntekijöiden ja yrittäjien työkykyä ja työhyvinvointia.

Tutkimuksessa arvioidaan työhyvinvoinnin edistämiseen suunnattujen investointien ja ennakoivien toimien vaikuttavuutta ja merkitystä yritysten menestystekijänä.

Kolmivuotista tutkimusta rahoittavat Työsuojelurahasto ja Metsämiesten Säätiö. Tutkimushanketta tukevat Koneyrittäjien liitto, Puuliitto ja Metsäteho.

Tutkijat tarvitsevat työssään Teidän apuanne. Lähetämme Teille ensi vuoden alussa kyselyn, johon toivomme teidän vastaavan.

Tutkimuksen tausta
Metsien tehokas hyödyntäminen sisältyy nykyisen hallituksen biotalouden kärkihankkeisiin. Tämä tarkoittaa sitä, että puunkorjuun volyymi kasvaa merkittävästi. Lisäksi se merkitsee uusia mahdollisuuksia ja vaatimuksia puunkorjuuprosessien kehittämiseen.

Työntekijöiden hyvinvoinnin kannalta on tärkeää, kuinka rakennemuutos toteutuu. Työhyvinvointi on investointi yrityksen suorituskykyyn eli yrityksen kykyyn saavuttaa tavoitteensa.

Tutkimushankkeen tavoitteet
Tutkimuksen tärkein tavoite on saada luotettava arvio puunkorjuuyritysten käytössä olevien työhyvinvointia ja työkykyä tukevien toimenpiteiden vaikuttavuudesta.

Tavoitteena on luoda liiketoiminnan ja terveyden/työkyvyn seurantamalli, joka mahdollistaa yrittäjälle työhyvinvointi-investointien tehokkaan ennakoivan kohdentamisen. Tulokset ovat sovellettavissa heti yritysten ja työterveyshuollon toimintamalleihin sekä niiden yhteistyökäytäntöihin.

Tutkimuksen vaiheet
1. Kyselytutkimus metsäkoneyrittäjille ja -koneenkuljettajille yritysten koko henkilöstön työkyvyn ja työhyvinvoinnin kartoittamiseksi ja seuraamiseksi.
2. Puunkorjuuyrittäjien haastattelu. Selvitetään yritysten käytössä olevia työkykyä ja työhyvinvointia edistäviä menetelmiä ja niiden merkitystä sekä yritysten suhdetta rakennemuutokseen.
3. Taloudellista arviointia varten kerätään yrityksiltä tunnuslukuja ja dokumentteja yrityksen taloudesta sekä panostuksesta työhyvinvointiin ja työterveyteen (mm. työterveyshuollon toimintasuunnitelma). Taloudellinen arviointi toteutetaan tuloslaskelma- ja taseanalyysilla, joiden lisäksi arviointiin otetaan henkilöstön arvon mittaamisen näkökulma.

Hankkeen vastuuhenkilö

Clas-Håkan Nygård

Tiedote

Puunkorjuussa keskimääräistä alempi työkyky

Puunkorjuualan yrittäjät ja kuljettajat kokevat työkykynsä hieman keskimääräistä heikommaksi, mutta työhyvinvointinsa he tuntevat kohtuulliseksi. Näin havaitsivat Tampereen yliopiston terveystieteiden yksikön tutkijat. He painottavat työkyvyn ja työstä palautumisen edistämistä. Työkyvyn edistäminen voi parantaa jopa yrityksen kannattavuutta.

Tutkijat päättelevät, että työhyvinvoinnin tärkeys niin työntekijöiden kuin yrityksen menestymiselle tiedostetaan puunkorjuuyrityksissä hyvin, mutta järjestelmälliset työhyvinvoinnin edistämistoimet ovat vähäisiä.

Tutkijat tekivät työkykykyselyt metsäkoneenkuljettajille ja -yrittäjille vuosina 2016 ja 2018, mutta vastanneita oli vain 17 ja 18 prosenttia, yhteensä 669 henkilöä. Vastauksia saatiin silti maantieteellisesti kattavasti. Lisäksi tutkijat haastattelivat 15:tä yrittäjää ja tutkijat paneutuivat 13 yrityksen tilinpäätöstietoihin 2018. Työsuojelurahasto rahoitti tutkimusta.

Työn tärkeäksi kokeminen palauttaa

Yrittäjät pitivät työntekijää yritysten tärkeimpänä voimavarana. Muiksi tärkeiksi yrityksen menestymistekijöiksi nähdään ilmapiiri, johtaminen, työntekijöiden pysyvyys, hyväkuntoiset työntekijät ja turvalliset koneet.

Puolet metsäkoneyrittäjistä ja -kuljettajista ei palaudu työstä riittävästi, millä on yhteys huonoon työkykyyn.

Hyvää palauttamista selittävät työn kokeminen merkitykselliseksi ja kokemus omien voimavarojen riittävyydestä.

Tutkijoiden mukaan henkinen kuormitus on puunkorjuutyön ongelma, joka näkyy niin kuljettajien kuin yrittäjien työhyvinvoinnissa. Siten henkinen palautuminen on yrityksen suorituskyvylle erityisen tärkeä.

Tutkijat kehottavat yritysjohtoa huolehtimaan työntekijöiden työtyytyväisyydestä, koska se vaikuttaa myönteisesti erityisesti muutokseen suhtautumisessa ja siten työn sujumiseen.

Alueyrityksissä muita paremmin

Tamperelaistutkimuksen mukaan alueyrityksissä koetaan puunkorjuutyöt paremmin organisoiduiksi kuin muissa yritysmuodoissa. Tämä näyttää ulottuvan työhyvinvointiin, sillä alueyritysten yrittäjien ja kuljettajien arviot terveydestään ja työkyvystään ovat parempia kuin muissa yrityksissä.

Työterveyshuolto kuvattiin useimmiten heikoksi yritysten kumppaniksi työkyvyn ja työhyvinvoinnin tukemisessa. Tutkijat esittävät, että yritykset syventäisivät yhteistyötä työterveyshuollon kanssa.

Alentunut työkyky alentanee tuottoa

Tutkimuksessa kokeiltiin koetun tuottavuuden menetyksen mittaria ja sen todettiin osoittavan koetun työkyvyn ja puunkorjuun tuottavuuden yhteyttä.

Metsäkonealan laskennalliseksi tuottavuuden menetykseksi saatiin 7–10 prosenttia vuotuisesta työajasta.

Toimittaja
Hannu Kaskinen

Aineisto

Anna Siukola, Hannu Pursio, Paula Liukkonen, Kimmo Vänni, Jukka Uitti, Virpi Liukkonen, Hanna Kosonen ja Clas-Håkan Nygård. Avaa

. Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnan raportti Työsuojelurahastolle ja Metsämiesten Säätiölle 12/2018. Työelämän tutkimuskeskus, työraportteja 101/2018. 94 sivua. Kopio-Niini Oy, Tampere 2018.

ISBN 978-952-03-0925-1 (nid.),

ISBN 978-952-03-0926-8 (pdf),

ISSN 0785-2657.