Ensihoitajien työturvallisuuden edistäminen – ratkaisumalli asiakasväkivallan ehkäisemiseksi

Tiivistelmä

Tutkimuksen tavoitteena on kehittää riskien tunnistus- ja hallintamenetelmä ensihoitajien työturvallisuuden edistämiseksi. Ensihoitajien työssään kohtaama väkivalta on tunnistettu, mutta ilmiö on epäselvä, eikä ratkaisuja ole löydetty. Tarvitaan uutta, näyttöön perustuvaa tietoa asiakasväkivaltatilanteista, niiden ennakoimisesta, ehkäisemisestä, sekä turvallisesta hoitamisesta ensihoidossa. Tämä tieto auttaa edistämään ensihoitajien työturvallisuutta ja turvaamaan potilaiden hoitoa.

Hankkeen vastuuhenkilö

Jani Paulin

Tiedote

Väkivalta ensihoidossa –ratkaisut löytyvät osaamisesta, ennakoinnista ja selkeistä toimintamalleista

Tiivistelmä

Tutkimushankkeen tavoitteena oli selvittää ensihoitohenkilöstöön kohdistuvaa väkivaltaa ja sen ennustavia tekijöitä. Tietoa tuotettiin rekisteritietojen tekstin louhinnalla, koneoppimisella ja tilastollisilla analyyseillä, monimmatillisilla työpajoilla ja delfoi-asiantuntijapaneelilla. Väkivaltaa esiintyi 0,7 prosentissa ensihoitotehtävistä aliraportoinnin ollessa ongelma. Ennustavia tekijöitä olivat viikonloppuyö, kaupunkialue, humalainen miespotilas ja mielenterveysongelmat. Hankkeen suositukset painottavat, että valtakunnallisesti tulisi linjata, mitä ensihoitajilta odotetaan epäselvissä uhkatilanteissa, ensihoitajien osaamista tulee vahvistaa, ja monialaista yhteistyötä lisätä.

Kerro hankkeen käynnistämisen lähtökohdat, teoriatausta, uutuusarvo ja tavoitteet.

Ensihoitajien työssään kohtaama väkivalta on globaali ongelma, mutta ilmiö on epäselvä, eikä ratkaisuja ole löydetty. Aiempi tutkimustieto perustuu pitkälti kuvaileviin tutkimusasetelmiin, joten tämä tutkimushanke täytti selkeän tutkimusaukon. Hankkeen tavoitteena oli selvittää ensihoitohenkilöstöön kohdistuvaa väkivaltaa, sen ennustavia tekijöitä ja kehittää ratkaisuja turvallisuuden parantamiseksi.

Aineisto

Tutkimushankkeen aineisto koostui rekisteritiedoista kolmelta hyvinvointialueelta (n= 40 263), moniammatillisten työpajojen eri aineistoista ja delfoi-asiantuntijapaneelin aineistoista. Kaikken kaikkiaan dataa oli todella paljon, mikä lisäsi tutkimustulosten luotettavuutta. Huomionarvoista on, että merkittävä osa tutkimustuloksista löytyi eri aineistojen analyyseistä.

Menetelmät

Tutkimushankkeessa tietoa tuotettiin rekisteritietojen tekstin louhinnalla, koneoppimisella ja tilastollisilla analyyseillä (esim. logistinen regressioanalyysi), moniammatillisten työpajojen eri menetelmillä (esim. prosessikuvaus, kriittisten tilanteiden tekniikka), sekä delfoi-asiantuntijapaneelilla.

Tulokset ja johtopäätökset

Väkivaltaa esiintyi 0,7 %:ssa ensihoitotehtävistä aliraportoinnin ollessa merkittävä ongelma. Ennustavia tekijöitä olivat viikonloppuyö, kaupunkialue, humalainen miespotilas ja mielenterveysongelmat. Ensihoitajat kohtasivat väkivaltaa, vaikka poliisi oli kohteessa, joten 100% turvallisuus ei ole ensihoidossa mahdollista. Valtakunnallisesti tulisi linjata, mitä ensihoitajilta odotetaan epäselvissä uhkatilanteissa ja ensihoitohenkilöstön osaamista tulee lisätä läpi linjan.

Uutuusarvo ja sovellettavuus

Tämä tutkimushanke on yksi laajimmista Suomessa tehdyistä tutkimuskokonaisuuksista, missä on selvitetty ensihoitohenkilöstön kohtaamaa väkivaltaa tieteelliseen tietoon perustuen (tulokset pohjautuvat viiteen tutkimusartikkeliin). Hankkeen suositukset jatkotoimenpiteiksi painottavat ennaltaehkäisyä, osaamisen lisäämistä, selkeitä toimintamalleja, organisaation tukea, ja laaja-alaista yhteistyötä.

Aineisto

BMC-tutkimusartikkeli (julkaistu) Avaa

Jani Paulin, Laura-Maria Peltonen, Heikki Riihimäki, Joonas Hänninen, Vesa Jyrkkänen & Mari Lahti. Ensihoitohenkilöstön kohtaama väkivalta. Ennakointi ja riskienhallinta muuttuvassa toimintaympäristössä. Loppuraportti. Turun ammattikorkeakoulun raportteja 313, Turun ammattikorkeakoulu. 2026.
ISBN 978-952-216-903-7 (pdf)
ISSN 1459-7764 (elektroninen) Avaa

Julkaisuluettelo Avaa