Erikoissairaanhoidon kuntoutustutkimusasiakas – kuntoutussuunnitelman toteutuminen ja muutokset asiakkaan arvioimana

Hanketiedot

Hankenumero
115467

Hakija
Tuula Haukka-Wacklin

Toteuttaja
Tuula Haukka-Wacklin

Lisätietoja
Tuula Haukka-Wacklin
tuula.haukka-wacklin@pshp.fi

Toteutusaika
4.1.2016 - 31.10.2016

Työsuojelurahaston päätös
6.11.2015
4 000 euroa

Kokonaiskustannukset
4 000 euroa

Tulokset valmistuneet
31.10.2016

Tiivistelmä

Erikoissairaanhoidon kuntoutustutkimusasiakas – kuntoutussuunnitelman toteutuminen ja muutokset toiminta- ja työkyvyssä asiakkaan arvioimana -tutkimus paikantuu erikoissairaanhoidon kuntoutustutkimuspoliklinikalle, jonka toiminnan yksi päämäärä on tukea asiakkaiden työhön paluuta ja työurien pidentämistä. Poliklinikalla arvioidaan asiakkaan toiminta- ja työkykyä sekä kuntoutusmahdollisuuksia.

Tutkimus on sekä seuranta- että arviointitutkimus. Arvioijana on asiakas. Lisäksi tutkimuksessa profiloidaan kuntoutustutkimusasiakasta. Tutkimuksessa kuvataan erikoissairaanhoidon kuntoutustutkimusasiakas, selvitetään lähettävät organisaatiot, kuntoutussuunnitelman toteutuminen, arvioidaan kuntoutustutkimusprosessia ja muutoksia asiakkaan toiminta- ja työkyvyssä.

Tutkimusaineisto on kerätty erikoissairaanhoidon kuntoutustutkimuspoliklinikalle vuoden aikana (2012–2013) tulleiden asiakkaiden lähetteistä (n=347). Toinen aineisto muodostui perusjoukosta poissulkukiriteerein valittujen asiakkaiden täyttämistä esitietolomakkeista ja palautetuista kyselylomakkeista (n=54). Lomakkeiden pohjana on käytetty ICF-luokitusta.

Kyseessä on monimetodinen tutkimus, jossa kvantitatiivinen ja kvalitatiivinen lähestymistapa täydentävät toisiaan. Tutkimuksessa hyödynnetään ns. ensimmäistä (kvantifioitua) ja toista (kerrottua) tietoa. Toiminta- ja työkyvyssä tapahtuneiden muutosten mittaamiseen on käytetty näennäiskokeellista ennen-jälkeen -asetelmaa.

Tulokset ovat käytettävissä 15.11.2016.

Hankkeen vastuuhenkilö

Tuula Haukka-Wacklin

Tiedote

Kehitteillä oleva malli katsoo monisairaan hoitoa asiakkaan näkökulmasta

31.10.2016

Tutkija Tuula Haukka-Wacklinin erikoissairaanhoidon kuntoutustutkimusasiakkaita käsittelevä lisensiaatintutkimus avasi muun muassa monisairaan ryhmää yhtä aikaisesti kolmesta eri näkökulmasta: sairastavuus, palveluiden käyttö ja ICF-luokituksen (Toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden kansainvälinen luokitus, ICF) eri ulottuvuudet.

Erikoissairaanhoidon monisairaan asiakkaan määrittelyn tarve nousi esiin Pirkanmaan sairaanhoitopiirin Monisairaan potilaan hoitoketju -hankkeessa, jonka tavoite on ollut rakentaa uudenlainen, asiakkuusstrategiaan pohjautuva toimintamalli Tampereen yliopistolliseen sairaalaan.

Tutkimuksessa muodostui kolme erilaista monisairaan tyyppiä: monia perussairauksia sairastava, tuki- ja liikuntaelinsairauksia sairastava, jolla on kroonista kipua ja masennus sekä monioireinen asiakas, jolla on usean elinjärjestelmän oireita.

Tampereen yliopistollisen sairaalan kehittämishankkeessa luodaan kolme erilaista monisairaan toimintamallia. Tulevaisuudessa luodaan kuntoutumiseen mahdollisesti myös erilaisia asiakkuuspolkuja, jotka pohjautuvat erilaisille asiakkuusstrategioille.

Kuntoutustutkimusasiakkaan terveydentilassa positiivisia muutoksia

Tutkimusaineistosta poimittiin otos, jolle lähetettiin kyselylomake yksi–kaksi vuotta kuntoutustutkimuksen jälkeen. Seurantaryhmän asiakkaan kuntoutustutkimukselle asettamat odotukset toteutuivat jokseenkin hyvin.

Asiakkaat tulivat oman arvionsa mukaan hyvin kuulluiksi, he osallistuivat omia asioitaan koskeviin päätöksentekoihin ja he saivat nopeasti tarvitsemansa lausunnot esimerkiksi työkyvyttömyydestä tai kuntoutuksesta. Lausuntojen suositukset toteutuivat 73 prosenttisesti myönteisinä.

Tutkimuksen perusteella näyttää siltä, että erikoissairaanhoidossa toteutetun kuntoutustutkimuksen jälkeen asiakkaiden terveydentilasta johtuvat ongelmat, kuten terveydentilasta huolehtiminen, mieliala, nukkuminen ja kivun kokemus, olivat muuttuneet positiiviseen suuntaan. Terveydentilan kohentumisesta huolimatta paluu työmarkkinoille ei onnistunut.

ICF-pohjainen mittari hyvä lisä

Tutkimuksessa mittarin taustakehikkona käytettyä ICF-luokitusta kannattaa tutkija Tuula Haukka-Wacklinin mukaan edelleen jalostaa niin asiakkaiden itsearvioinnin kuin myös työntekijöiden ICF-pohjaisten mittareiden kehittämisellä ja käyttöönotolla.

Arkista selviytymistä mittaava ICF-pohjainen mittari olisi hyvä lisä fyysistä toimintakykyä arvioivien mittareiden rinnalle.

Asiakkuusstrategioiden käyttöönottoa pilotoidaan niin sairaanhoitopiirissä kuin kuntoutustutkimuspoliklinikalla. Kehittämisen tarve on tunnistettu sekä erikoissairaanhoidon että perusterveydenhuollon päättäjien keskuudessa.

Työsuojelurahasto on tukenut työtä loppuunsaattamisstipendillä.

 

Toimittaja
Terhi Friman