Erikoissairaanhoidon optimaalinen hoitohenkilöstömitoitus -väitöskirja

Tiivistelmä

Sosiaali- ja terveyspalveluiden turvaaminen ja toimivuus edellyttävät riittävää, ammattitaitoista ja työssä viihtyvää henkilöstöä. Henkilöstön riittävyys ja sen kohdentaminen hoidon tarpeen mukaisesti palvelee yhteiskunnan ja sairaanhoitopiirien jäsenkuntien niukkojen resurssien hyödyntämistä. Hoitohenkilöstön mitoituksella voidaan vaikuttaa hoitotyön tulokseen: tehokkaaseen ja tuottavaan toimintaan, laadukkaaseen ja turvalliseen toimintaan sekä toimintaan, joka houkuttaa kouluttautumaan hoitotyön ammatteihin ja pysymään alalla.

Tämän tutkimuksen tarkoitus on kehittää hoitotyön johtamiseen näyttöön perustuva työväline hoitohenkilöstön optimaaliselle mitoitukselle erikoissairaanhoidossa. Tavoitteena on tuottaa tietoa mitoituksen vaikutuksista hoitotyön tulokseen hyödyntäen osastokohtaisia tietojärjestelmiin tallentuneita tunnuslukuja. Tutkimus kuuluu hoitotieteessä hoitotyön palvelujärjestelmätutkimuksen alueeseen.

Tutkimuksen aineisto on retrospektiivinen aikasarja. Aineisto koottiin kahden erikoissairaanhoidon sairaalan 34:ltä somaattiselta vuodeosastolta vuodelta 2008 kuukausitason poimintana. Analyysissa on mukana 624 hoitajan henkilöstöhallinnon tunnusluvut ja 45 488 hoitojakson tunnusluvut. Tunnuslukuaineistoa mallinnetaan Bayesin menetelmällä. Tutkimuksen tulokset valmistuvat 2010 syksyyn mennessä.

Hankkeen vastuuhenkilö

Taina Pitkäaho

Tiedote

Tarkka henkilöstömitoitus ei takaisi hoitotyön onnistumista

Hoitohenkilökunnan riittävyydestä keskustellaan, mutta Suomessa
on vain vähän tutkittu henkilöstömitoituksen vaikutuksista hoidon
tuloksiin.
Taina Pitkäaho toteaa hoitotyön
väitöstutkimuksessaan, että tarkkarajaiselle
henkilöstömitoitukselle ei ole hoitotyössä perusteita. Tämä pätee
ainakin akuutin erikoissairaanhoidon vuodeosastoilla.
Työsuojelurahasto rahoitti väitöskirjan tekoa stipendillä.

Jos henkilöstömitoitukselle halutaan asettaa rajoja, niiden on
oltava liukuvia. Pitkäaho perustelee näkemystään sillä, että tarkka
henkilöstömitoitus terveydenhuollon monimuotoisessa
toimintaympäristössä ei takaa tavoitteiden saavuttamista. Pitkäaho
tuotti ennustemallit hoitotyön henkilöstömitoituksen ja hoitojakson
keston sekä hoitohenkilöstön vaihtuvuuden yhteydestä.

Tunnuslukutiedot päättäjien välineiksi

Taina Pitkäaho suosittaa, että hoitotyön henkilöstömitoituksen
suunnitteluun ja seurantaan tuotetaan osastoilta aikasarjoina
tietoa henkilöstömitoituksesta ja hoitotyön tuloksesta.
Terveyspalveluiden moniammatillisen johtajiston pitää saada
tunnuslukutiedot helposti tietojärjestelmistä sekä ajantasaiseen
että pitkän aikavälin suunnitteluun.

Tutkijan mukaan osastoilta pitäisi seurata aikasarjoina
henkilöstömitoituksen näkökulmasta muun muassa kuormitusprosenttia,
tukipalvelujen osuutta, hoitotyötunteja hoitopäivää kohti ja
sairaanhoitajien osuutta hoitohenkilöstöstä. Henkilöstömitoitus
hyödyttää vain, jos voidaan osoittaa, mitä arvoa se on tuottanut
potilaille, henkilöstölle ja organisaatiolle. Hoitotyön tuloksesta
osastoilta kertoisi aikasarja hoitojaksojen kestoista.

Terveyspalveluista päättävien poliitikkojen tulisi Pitkäahon
mielestä hyödyntää uudenlaista ajattelua toimintaympäristön
monimuotoisuudesta. Pitkäaho esittelee väitöskirjassaan
tietojärjestelmiin perustuvia tunnuslukuja, joita hänen mukaansa
tulisi käyttää moniammatillisesti terveydenhuollossa ja
terveyspolitiikassa.

Suomessa paljon hoitajia, ja tarve kasvaa yhä

Sosiaali- ja terveyspalveluiden turvaaminen ja toimivuus
edellyttävät riittävää, ammattitaitoista ja työssä viihtyvää
henkilöstöä. Riittävän henkilöstön kohdentaminen hoitotarpeen
mukaisesti palvelee yhteiskunnan ja sairaanhoitopiirien
jäsenkuntien niukkoja voimavaroja.

Hoitohenkilöstön mitoitus vaikuttaa hoitotyön tulokseen.
Riittävältä henkilöstömitoitukselta voi odottaa tehokasta,
laadukasta ja turvallista toimintaa. Riittävä mitoitus myös
houkuttaa kouluttautumaan hoitoammatteihin ja pysymään alalla.

Suomen terveydenhuollossa toimii satatuhatta hoitotyön
ammattilaista, mikä on isompi määrä kuin koskaan. Suhteutettuna
asukaslukuun määrä ylittää huomattavasti EU-alueen keskiarvon.

Runsaasti hoitajia jää kuitenkin piakkoin eläkkeelle. Niinpä
henkilöstön riittävyys suhteessa hoidon tarpeisiin keskusteluttaa
niin terveyspalveluiden käyttäjiä kuin terveyspoliittisia
päättäjiä.

Tarvitaan siis järjestelmällistä tutkimusta
henkilöstömitoituksesta ja etenkin sen vaikutuksista
terveydenhuollon tulokseen.

Tutkitut erikoissairaanhoidon
tietojärjestelmistä

Hoitotyön johtamisessa tarvitaan tietoa siitä, mitä
henkilöstöllä on saatu aikaan. Taina Pitkäaho kuvasi
erikoissairaanhoidon somaattisten vuodeosastojen hoitotyön
henkilöstömitoitusta ja tulosta.

Hän hyödynsi tutkimuksessaan osastojen tietojärjestelmiin
tallentuneita tunnuslukuja. Väitöstyön aineisto koostuu 67 622
potilaan hoitojakso- ja käyntitiedoista sekä 746 hoitajan
henkilöstöhallintotiedoista.

Pitkäaho keräsi aineiston kolmen erikoissairaanhoidon
organisaation tietojärjestelmistä. Hän kokosi tiedot aikasarjoiksi
vuodelta 2008, kuukausittain 35 somaattiselta vuodeosastolta.

Tutkimuksessa tuore näkökulma

Pitkäaho kuvaili aineiston tilastollisesti ja graafisesti.
Lisäksi hän tarkasteli organisaatioiden eroja ja seurantajakson
tunnuslukujen vaihtelua. Hoitotyön henkilöstömitoituksen yhteyttä
hoitotyön tulokseen hän tutki lineaarisella sekamallilla ja
yksinkertaisella Bayesin mallinnuksella.

Lopuksi Pitkäaho laski todennäköisyyden hoitotulokselle.
Mallissa otettiin huomioon hoidon tarpeiden, toimintaympäristön ja
henkilöstön vaihtelut.

Pitkäaho tarkasteli henkilöstömitoituksen ja tuloksen suhdetta
kompleksisuuden näkökulmasta. Se sopeutuu muuttuviin oloihin, joten
se käy terveydenhuollon ja hoitotyön henkilöstömitoituksen
tarkasteluun.

Pitkäaho suosittaa yleensäkin, että terveyspalvelujärjestelmän
tutkimuksessa suuntauduttaisiin perinteisen suoraviivaisen
mallinnuksen ohella myös epälineaarisia yhteyksiä esiin tuoviin
menetelmiin, kuten bayesilaiseen mallintamiseen.

Hoito- ja hoitajatiedot eivät kohtaa osastolla

Taina Pitkäahon mukaan osastojen hoitotyön henkilöstömitoituksen
suunnitteluun oli saatavilla sairaaloiden rekistereistä ja
tietojärjestelmistä tunnuslukuja hoidon tarpeista,
toimintaympäristöstä ja hoitotyön voimavaroista. Tätä vastoin
hoitamisen tulostunnuslukuja oli saatavilla melko niukasti.

Osastojen tunnuslukujen tuottamisessa tuotti ongelmia se, että
lähes joka toisella tutkimusorganisaatioiden osastolla potilas- ja
henkilöstötiedot tallennettiin eri tunnisteiden alle. Tämä esti
potilas- ja henkilöstötunnuslukujen kohdentamisen.

Pitkäaho päättelee, että terveydenhuollon tietojärjestelmät
tallentavat laadukasta tietoa potilasprosesseista ja
hoitohenkilöstöstä, mutta ne eivät koosta käyttökelpoista tietoa
henkilöstöhallinnan tarpeisiin.

Toimittaja
Hannu Kaskinen

Aineisto

Pitkäaho, Taina. Hoitotyön henkilöstömitoitus ja tulos kompleksisessa erikoissairaanhoidon toimintaympäristössä. Publications of the University of Eastern Finland, Dissertations in Health Sciences, 49. Itä-Suomen yliopisto, terveystieteiden tiedekunta. Kuopio 2011. 163 s. ISBN: 978-952-61-0394-5 (print) ISBN: 978-952-61-0395-2 (pdf) ISSN: 1798-5706 (print) ISSN: 1798-5714 (pdf) ISSNL: 1798-5706 Avaa

Myynti:  Itä-Suomen yliopiston kirjasto, Julkaisujen myynti, PL 1627, 70211 Kuopio, puh. +358 40 355 3430,

www.uef.fi/kirjasto