Erilaisten toimistotilojen, etätyön ja sairauspoissaolojen väliset yhteydet ennen ja jälkeen koronapandemian (HERO-hanke)

Tiivistelmä

Tutkimme monitilatoimistoon muuton vaikutuksia etätyöhön, lyhyisiin sairauspoissaoloihin sekä niiden välisiin yhteyksiin. Lisäksi selvitämme etätyön ja sairauspoissaolojen kehitystä ja keskinäisiä yhteyksiä koronakriisiä edeltäneeltä ajalta vuoden 2022 loppuun. Hyödynnämme ensisijaisesti työpaikkojen omien työajanseurannan ja HR-järjestelmien tietoja ja toteutamme toimistotilojen, etätyön ja työhyvinvoinnin yhteyksiä tarkentavan kyselyn. Tietoa tarvitaan etätyön ja työtilojen kehittämiseksi.

Hankkeen vastuuhenkilö

Annu Haapakangas

Tiedote

Toimistotiloihin kannattaa panostaa hybridityössä

Tiivistelmä

Tässä hankkeessa selvitettiin etätyön tekemisen, työpaikalla koetun työympäristön, hyvinvoinnin ja lyhyiden sairauspoissaolojen yhteyksiä hybridityössä sekä lyhyiden sairauspoissaolojen ja etätyön tekemisen kehitystä v. 2019-2023. Kysely-, rekisteri- ja työtilatietoja analysoitiin viideltä työpaikalta. Toimistojen käyttäjäkokemukset liittyivät etätyöhalukkuuteen, itsearvioituun hyvinvointiin ja lyhyiden (1-3 pv) sairauspoissaolojen todennäköisyyteen. Tulokset korostavat erityisesti työrauhan eli hyvien keskittymismahdollisuuksien merkitystä toimistolla. Toimistotiloja ja hybridityötä tulisi kehittää yhtenä kokonaisuutena ja keskeisten toimijoiden kuten johdon, HR:n, työympäristökehittäjien ja työterveyshuollon yhteistyössä.

Lähtökohdat

Hankkeen lähtökohtana oli koronapandemian kiihdyttämä työelämän muutos ja sen vaikutus etätyöhön, toimistotiloihin ja hyvinvointiin. Etätyön, työtilakokemusten, hyvinvoinnin ja lyhyiden sairauspoissaolojen yhteyksistä ei ollut aiempaa tutkimusta ja myös etätyön ja sairauspoissaolojen kehityksestä tarvittiin tietoa.

Aineisto

Viisi asiantuntijaorganisaatiota osallistui hankkeeseen. Toteutimme poikkileikkaavan kyselyn syksyllä 2022 (N=1666) ja keräsimme työnantajien rekistereistä tiedot poissaoloista ja etätyöstä vuosilta 2019-2023 (N=2590). Keräsimme tietoja työtiloista (esim. pohjakuvat) ja katselmoimme kaikki toimistot. Lisätietona hyödynsimme organisaatioiden omia HR:n ja työterveyshuollon ryhmätasolla raportoimia tietoja (esim. tilastot sairauspoissaoloista, työpaikkaselvitykset, henkilöstötutkimusten raportit).

Menetelmät

Kysely kehitettiin tähän hankkeeseen erilaisia aiempia kyselyjä ja kirjallisuutta hyödyntäen. Rekisteritietoina hyödynnettiin organisaatioiden omia, heidän toiminnassaan normaalisti kertyviä aineistoja eli työaikaleimaus- ja poissaolotietoja. Kysely- ja rekisteritietoja analysoitiin tilastollisin menetelmin. Työtiloja koskevia tietoja tarkasteltiin laadullisesti. HR:n ja työterveyshuollon aineistoja analysoitiin laadullisen tapaustutkimuksen menetelmin.

Tulokset ja johtopäätökset

Hybridityössä käyttäjäkokemukset toimistoista liittyvät etätyömäärään ja -halukkuuteen: Kielteiset kokemukset ohjaavat etätyöhön, mutta hyvä työrauha houkuttelee toimistolle. Myönteisemmät työtilakokemukset liittyvät parempaan itsearvioituun hyvinvointiin ja hyvä työrauha suojaa lyhyiltä sairauspoissaoloilta, vaikka organisaatiossa tehtäisiin paljon etätyötä. Toimistosuunnittelussa kannattaa huomioida työrauha ja erilaiset tehtävät, vaikka tiloilla haluttaisiin ensisijaisesti tukea yhteistyötä.

Uutuusarvo ja sovellettavuus

Hybridityötä ja työtiloja tulee tarkastella ja kehittää yhtenä kokonaisuutena. Tilojen suunnittelussa tulee huomioida monipuolisesti erilaisia tehtäviä, etä- ja lähityöprofiililtaan erilaiset työntekijät sekä tilojen helppo käytettävyys. Kehittämisessä tarvitaan johdon, henkilöstöhallinnon, työympäristökehittäjien ja työterveyshuollon yhteistyötä. Hankkeessa tuotettu ”Toimistotilat hybridityömallissa” -kehittämiskartta antaa suuntaviivoja tulosten hyödyntämiseen muilla työpaikoilla

Aineisto

Annu Haapakangas, Jaakko Airaksinen, Maria Hirvonen, Suvi Hirvonen, Pirjo Juvonen-Posti, Kari Reijula, Virpi Ruohomäki ja Elina Tulenheimo-Eklund. Erilaisten toimistotilojen, etätyön ja sairauspoissaolojen väliset yhteydet ennen ja jälkeen koronapandemian. Loppuraportti. Työterveyslaitos. 2024.
ISBN 978-952-391-183-3 (pdf) Avaa

Julkaisuluettelo Avaa