Eriytyneiltä segmenteiltä joustavaksi työvoimaksi: Pitkittäisanalyysi maahanmuuttajien työmarkkinoille kiinnittymisestä Suomessa -väitöskirjatyö

Tiivistelmä

Maahanmuuttajien kotouttaminen ja työllistyminen ovat sitä tärkeämpiä tehtäviä mitä enemmän Suomeen tulevien maahanmuuttajien lukumäärä kasvaa. Työllistyminen parantaa maahanmuuttajien integroitumista yhteiskuntaa sekä heidän hyvinvointiaan ja itsekunnioitustaan. Maahanmuuttajilla voi olla hyväkin koulutus, mutta ilman onnistunutta kotouttamista, työmarkkinoille kiinnittyminen voi epäonnistua ja johtaa ammattitaidon hukkakäyttöön ja rapautumiseen. Näin ajatellen onnistunut työmarkkinoille kiinnittyminen tulee entistä tärkeimmäksi tehtäväksi.

Ottaen huomioon maahanmuuttajien työmarkkinoille kiinnittymisen haasteet sekä toisaalta Suomen työmarkkinoiden toimintaan liittyvät erityispiirteet, tämän tutkimuksen tavoitteena on tutkia niitä mekanismeja, jotka vaikuttavat maahanmuuttajien työmarkkinoille kiinnittymiseen. Tutkimuksessa käytetään monipuolisesti väestö- ja työnvälistystilastoja vuosilta 1952–2014. Monipuolinen empiirinen aineisto mahdollistaa sen, että tutkimuksessa voidaan tarkastella maahanmuuttajien eri sukupolvien (kohorttien) työmarkkinoille kiinnittymistä työmarkkinoille sekä toisaalta seurata yksilötasolla pitkittäisseurannankeinoin maahanmuuttajien työurien kehitystä ja eriytymistä. Näin tutkimus monipuolistaa ja täydentää sitä kuvaa joka Suomessa on maahanmuuttajien työmarkkinoille kiinnittymisestä. Samalla se tuottaa tärkeää tietoa maahanmuuttajien työmarkkinoille kiinnittymistä tukevan politiikan mahdollisuuksista.

Hankkeen vastuuhenkilö

Oxana Krutova

Tiedote

Kun maahanmuuttaja saa töitä, hän integroituu maahan

Mitä varhaisemin maahanmuuttaja pääsee töihin, sen helpompaa hänen on myöhemminkin työllistyä ja integroitua maahan. Maahanmuuttajamiehet saavat töitä Suomesta helpommin kuin naiset.

Tutkija Oxana Krutovan Tampereen yliopiston väitöstutkimuksessa Kohtalokas odotusaika: Pitkittäisanalyysi maahanmuuttajien työmarkkinoille kiinnittymisestä Suomessa todetaan, että maahanmuuttajanaiset ovat alttiimpia työttömyyteen, osa-aikaiseen työllisyyteen ja taloudelliseen epäaktiivisuuteen kuin miehet. Tutkimuksen tulosten mukaan maahanmuuttajien ryhmien heterogeenisyys vaikuttaa myös siihen millaisten polkujen kautta työmarkkinoille kiinnittyminen tapahtuu ja miten työmarkkinoille kiinnittymisen polut eriytyvät.

Aika vaikuttaa merkittävästi maahanmuuttajien menestykselliseen integroitumiseen. Työmarkkinoiden yleinen lohkoutuminen vaikuttaa myös maahanmuuttajien tilanteeseen: myös heillä kilpailuasemat ja strategiat ovat lohkoutuneet. Maahanmuuttajat voivat kilpailla avoimista työpaikoista sopeutumalla ja venymällä työnantajien työaikatoiveisiin ja työtehtävien ammatillisiin vaatimuksiin, mikä voi johtaa siihen, että maahanmuuttajat kiinnittyvät työmarkkinoilla tietyille aloille ja tiettyihin tehtäviin.

Toimialojen väliset erot vaikuttavat eri tavalla työntekijöiden työajan joustavuuteen ja työkokemuksiin. Tutkimuksen tulokset antavat viitteitä siitä, että työaikajoustavuus voi olla maahanmuuttajilla merkittävä keino kilpailla työpaikoista, mutta se voi olla myös loukku, joka johtaa pysyvästi muita ryhmiä heikompaan työmarkkina-asemaan.

Alhainen koulutus ennustaa työttömyyttä

Alhaisesti koulutetut maahanmuuttajat voivat päätyä vajaatyöllisyyteen, puutteelliseen ammatilliseen toteuttamiseen ja tyytymättömyyteen työllisyyden asioista. Tutkimustulokset osoittavat, että lähes 80 prosenttia maahanmuuttajista siirtyi työttömyydestä johonkin työllisyyden statukseen tai lyhennettyyn työviikkoon.

Maahanmuuttajien kotouttaminen ja työllistyminen ovat tärkeitä kysymyksiä ja niiden merkitys kasvaa samalla, kun maahanmuuttajien määrä maassamme lisääntyy. Työllistyminen parantaa maahanmuuttajien integroitumista yhteiskuntaan mutta myös heidän hyvinvointiaan ja itsekunnioitustaan. Ilman onnistunutta kotouttamista työmarkkinoille pääseminen voi epäonnistua ja johtaa ammattitaidon hukkakäyttöön ja rapautumiseen.

Tutkimustulokset todistavat, että Suomen työmarkkinoille integroituminen on ristiriitaista ja monimutkaista. Oletuksena on, että maahanmuuttajien työmarkkinoille kiinnittyminen on heterogeeninen ilmiö ja näin ollen kiinnittymisen muodot eriytyvät niin ajallisesti kuin yksilöiden eri ryhmien kesken.

Maahanmuuttajat kokeilevat sekä stabiileja että toistuvia siirtymiä työttömyyteen tai työvoiman ulkopuolelle. Maahanmuuttajien sopeutuminen työmarkkinoille on prosessi, joka edellyttää ammatillista ja sosiaalista liikkuvuutta kuten sopeutumista työmarkkinaoloihin ja pyrkimystä työllistyä.

Tämä tutkimuksen tulosten mukaan on tärkeää edelleen jatkaa ja kehittää integroitumispolitiikkaa, joka tähtää maahanmuuttajien työllistymisen tukemiseen. Tutkimuksen tulokset antavat selvästi myös ymmärtää, että maahanmuuttajille kohdistettujen työvoimapoliittisten toimien tulisi jatkua yli työiän ja elämän kriittisissä käännekohdissa aivan samalla tavoin kuin kantaväestönkin kohdalla eikä vain maahanmuuton ensimmäisinä vuosina.

Krutovan väitöstutkimus tarkastettiin Tampereen yliopistossa 19.8. 2016. Työsuojelurahasto on tukenut tutkimusta loppuunsaattamisstipendillä.
 

Toimittaja
Terhi Friman

Aineisto

Oxana Krutova, . 2016. Tampereen yliopisto. Avaa

ISBN:978-952-03-0180-4ISBN 978-952-03-0180-4 (pdf )ISSN-L 1455-1616ISSN 1456-954XISSN 1455-1616

http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-0180-4