Erottavat emootiot: sukupolven ja -puolen rooli työelämän ja työkyvyn emotionaalisessa kokemisessa ja hallinnassa

Hanketiedot

Hankenumero
230304

Hakija
Työterveyslaitos

Toteuttaja
Työterveyslaitos

Lisätietoja
Ari Väänänen
ari.vaananen@ttl.fi

Toteutusaika
1.2.2024 - 30.6.2026

Työsuojelurahaston päätös
10.10.2023
120 000 euroa

Kokonaiskustannukset
224 097 euroa

Tulokset valmistuneet
13.8.2026

Tiivistelmä

Nuorten työntekijöiden kokema emootiotaakka ja emootioiden hallintatavat saattavat olla lisääntyneiden työkykyhaasteiden taustalla. Tämä monimenetelmällinen tutkimus tuottaa jäsentyneen kokonaiskuvan emootiotaakasta ja emootioiden roolista työkyvyn muodostumisessa. Sukupolvinäkökulman ohella tarkastellaan sukupuolittuneita emootioiden hallintatapoja. Hankkeen myötä käsitys nuorten työkykyongelmista täsmentyy ja uusien ei-medikaalisten ratkaisujen löytyminen mahdollistuu.

Hankkeen vastuuhenkilö

Ari Väänänen

Tiedote

Tunteet erottelevat työkyvyn alueella – tuore näkökulma työelämän murrokseen

13.8.2026

Tiivistelmä

Hankkeessa tarkasteltiin tunteiden roolia osana muuttuvaa työkykyä. Tavoitteena oli tuottaa uutta tutkimusta ja oivalluksia kehittämistyöhön yhdistämällä työkyvyn tutkimusta tunteiden sosiaalitieteelliseen tutkimukseen. Analyysi perustui Työn Suomi -kyselyyn (2022–2023), Työkyvyn tila Suomessa -rekisteriaineistoon sekä kuntasektorin laajaan haastatteluaineistoon. Tulokset osoittavat, että vuorovaikutukseen liittyvä tunnekuorma vaihtelee sukupuolittuneen ammattirakenteen mukaan. Tulokset kertovat, että työkykyyn liittyvät kannanotot ja arviointitavat ovat usein sekä sukupuoleen ja -polveen kytkettyjä. Havainnot korostavat tarvetta huomioida työkyvyn kehittämisessä työelämän erilaiset tunnekäytännöt ja kulttuuriset toimintatavat.

Kerro hankkeen käynnistämisen lähtökohdat, teoriatausta, uutuusarvo ja tavoitteet.

Työelämässä tunteiden ja mielenterveyden merkitys on kasvanut, mutta niiden kulttuurinen rakentuminen on jäänyt tutkimuksessa vähälle huomiolle. Hanke pohjautui tunteiden sosiologiaan, työelämän tutkimukseen ja työterveystutkimukseen. Se tarkasteli tunteita osana työkyvyn rakentumista kulttuuriltaan erilaisissa työelämän osissa. Tavoitteena oli jäsentää tunnekuormituksen eriytymistä sekä tuottaa innovatiivinen ja samalla käytännönläheinen näkökulma muuttuvan työkyvyn tarkasteluun.

Aineisto

Hankkeessa hyödynnettiin kolmea pääaineistoa: Työn Suomi ‑kyselyä (yli 7 000 vastaajaa), Työkyvyn tila Suomessa ‑rekisteriaineistoa (noin 90 % työikäisestä väestöstä) sekä 70 henkilön laadullista haastatteluaineistoa kuntasektorilta pääkaupunkiseudulta. Määrällisessä aineistossa korostui erityisesti ammattiryhmien tarkastelu sukupuolen ja ikäryhmän mukaan. Laadullinen aineisto kattoi eri toimialoja edustavia nuoria työntekijöitä, esihenkilöitä ja työterveyshuollon asiantuntijoita.

Menetelmät

Työn Suomi -kyselyssä tarkasteltiin ammattiryhmittäisiä eroja tunnekuormassa. Kyselyyn perustuvat ammattiryhmäkohtaiset tunnekuorma-arviot yhdistettiin rekisteriaineistoihin mielenterveysperusteisista sairauspoissaolopäivistä. Tunnekuorman ja sairauspoissaolopäivien yhteisvaihtelua analysoitiin ammattiryhmätasolla korrelaatioin ja regressiomallein. Haastatteluaineisto analysoitiin temaattisen sisällönanalyysin ja kategoria-analyysin avulla tunnekoodien ja tulkintatapojen jäsentämiseksi.

Tulokset ja johtopäätökset

Tulokset osoittavat, että tunnekuormitus ja siihen liittyvät tulkinnat vaihtelevat sukupuolen, sukupolven ja ammattien mukaan. Tulokset korostavat, kuinka tunteita koskevat odotukset muotoutuvat ja vaihtelevat työelämässä ja liittyvät työelämän rakenteisiin. Tulokset tuovat esiin myös ristiriitaisia käsityksiä tunteiden roolista työkyvyn määrittelyssä. Havainnot korostavat tarvetta tarkastella työkyvyn ja työhyvinvoinnin rakentumista sukupuolittuneena ja sukupolvieroihin liittyvänä ilmiönä.

Uutuusarvo ja sovellettavuus

Hanke yhdisti ammattirakenteen, työkyvyn ja tunteiden sosiaalitieteellisen tutkimuksen uudella tavalla. Tulokset avaavat tuoreita näkökulmia työkyvyn eriytymiseen, mielenterveysilmiön rakentumiseen ja työelämän murrokseen. Hankkeen käsitteitä ja oivalluksia voidaan hyödyntää johtamisessa, työhyvinvoinnin kehittämisessä ja ylipäätään työpaikkojen arjessa. Tulokset saivat laajaa näkyvyyttä mm. Helsingin Sanomissa, Ylen uutisissa ja STT:n kautta sekä useissa alue- ja ammattilehdissä.

Aineisto

Ari Väänänen, Antero Olakivi, Kristiina Lehmuskoski, Nina Olin, Johanna Kausto, Anton Kunnari, Pauliina Mattila-Holappa. Erottavat emootiot. Sukupolven ja -puolen rooli työelämän ja työkyvyn emotionaalisessa kokemisessa ja hallinnassa. Loppuraportti. Työterveyslaitos. 2026.
ISBN 978-952-391-271-7 (PDF) Avaa

Julkaisuluettelo Avaa