Esitutkimus Sosiaalisen robotiikan hyödyntäminen työntekijän apuna

Tiivistelmä

Työntekijän näkökulmasta teknologia, erityisesti automatiikka ja robotiikka, ovat vähentäneet työn fyysistä kuormittavuutta. On olemassa kuitenkin monia töitä, joissa tarvitaan sekä ihmisen työpanosta että koneen tehoa . Sosiaalisen robotiikan hyödyntäminen työelämässä voisi olla kehitysaskel kohti kone-ihminen vuorovaikutusta. Interaktiivisen, ihmisen toimintaa aistivan sosiaalisen robotiikan avulla voisimme vähentää työntekijän fyysistä ja henkistä kuormitusta. Meillä ei ole kuitenkaan tarpeeksi tutkimustietoa sosiaalisen robotiikan hyödyntämisestä työelämässä, joten haluamme suorittaa esitutkimuksen, jossa otamme huomioon useita eri näkökulmia. Sosiaalisen robotin suunnittelu ja valmistaminen hallitaan jollakin tasolla, mutta meillä ei ole tutkimustietoa, kuinka sosiaalinen robotti ja ihminen voisivat tehdä töitä samassa tilassa, huomioiden sosiaaliset ja eettiset näkökohdat, tuottavuus, työturvallisuus ja lainsäädäntö. Esitutkimuksen metodina käytämme kohdennettua kirjallisuusanalyysiä, haastatteluja sekä havainnointeja. Esitutkimuksen tavoitteena on hankkia esiymmärrys sosiaalisen robotiikan sovellusmahdollisuuksista työelämässä, ja tuottaa tulosten perusteella laaja tutkimushanke. Pitkän tähtäimen tavoitteena on edistää sosiaalisen robotiikan osaamista siten, että sen avulla voidaan lisätä työhyvinvointia ja organisaatioiden tuottavuutta. Esitutkimuksen tulokset raportoidaan syksyllä 2011.

Hankkeen vastuuhenkilö

Perttu Heino

Tiedote

Sosiaalinen robotiikka ehkä ehkäisisi työstressiä

Tampereen ammattikorkeakoulun tutkijat selvittivät esitutkimuksessa sosiaalisen robotiikan hyödyntämismahdollisuuksia työntekijän apuna. Esitutkimukseen sisältyivät kirjallisuusanalyysi, haastattelut ja havainnoinnit. Erityisesti tutkijat paneutuivat nykyisten normien ja standardien vaikutukseen. Työsuojelurahasto rahoitti esitutkimusta.

Lähitavoitteena on kehittää sosiaalista robotiikkaa ja käyttää sitä ehkäisemään muun muassa työperäistä stressiä ja masennusta. Hyödyntämismahdollisuudet ovat hyvät, kun kehittämiseen saadaan monialainen tutkimusryhmä ja innostuneet pilottikohteet.

Esitutkimus perustui kattavaan kirjallisuusselvitykseen ja keskusteluihin japanilaisten ja huippututkijoiden kanssa. Myös saksalaisten kiinnostusta sosiaalisen robotiikan kehittämiseen kysyttiin.

Kehitysaskel ihmisen ja koneen välillä

Sosiaalinen robotti pyrkii vuorovaikutteiseen kanssakäymiseen ihmisen kanssa tunnetasolla, ei suoranaisesti avustamaan fyysisesti ihmistä.

Sosiaalisen robotiikan eräs muoto on sosiaalinen avustava robotti, joka pyrkii avustamaan ihmistä fyysisesti. Tällöin tulee ottaa huomioon robotin manipulaattoreiden liikenopeus ja törmäysvoimat.

Sosiaalinen robotiikka on tutkimusalueena melko tuore. Se yhdistää useita tutkimusaloja, kuten tietotekniikkaa, mekatroniikkaa, terveystieteitä ja psykologiaa. Sosiaalista robotiikkaa on tutkittu aiemmin muun muassa lasten autismin hoitokeinona ja ikäihmisten kognitiivisten ominaisuuksien aktivoijana.

Sosiaalisen robotiikan hyödyntämistä näyttää haittaavan se, että sosiaalista robotiikkaa ei ole vakioitu samoin kuin esimerkiksi teollisuusrobotiikkaa. Esiselvityksen perusteella näyttää kuitenkin siltä, että sosiaalinen robotiikka työntekijöiden apuna ei ole työturvallisuusriski.

Toimittaja
Hannu Kaskinen

Aineisto

Kimmo Vänni. Sosiaalisen robotiikan hyödyntäminen työntekijän apuna. Esitutkimus. 65 sivua. Tampereen ammattikorkeakoulu, tutkimus-, kehitys- ja innovaatiopalvelut. Tampere 2012. Avaa