Etäluettavat tekniikat työntekijöiden altistumisen arvioinnissa ja turvallisuuden varmistamisessa

Tiivistelmä

Etäluettavan mittaustekniikan käyttökokeilun ja työhygieenisten selvitysten avulla tutkitaan, saadaanko pitkäaikaisen altistumisen seurannalla merkittävästi lisätietoja aikaisempiin yhden työpäivän aikana tehtäviin selvityksiin verrattuna. Lisäävätkö etämittaukset ja –seuranta työntekijöiden turvallisuutta ja mitä haasteita etäluettavien tekniikoiden käyttöönotossa ja käytössä esiintyy.

Hankkeen vastuuhenkilö

Mika Jumpponen

Tiedote

Etäluettavat tekniikat työntekijöiden altistumisen arvioinnissa ja turvallisuuden varmistamisessa

Tiivistelmä

Toimintoihin lisääntyvä digitalisaatio on yksi keskeinen työelämään vaikuttava teknologinen muutostekijä. Työntekijöiltä vaaditaankin tulevaisuudessa entistä parempia digitaitoja ja kykyä ymmärtää uuden teknologian mahdollisuuksia ja rajoitteita. Tässä tutkimuksessa selvitettiin työhygieenisten selvitysten ja etämittauksien avulla työntekijöiden altistumista kaasuille ja liuotinaineille. Hankkeessa selvitettiin myös sitä, että lisäävätkö etämittaukset ja -seuranta työntekijöiden turvallisuutta ja mitä haasteita etäluettavien mittareiden käyttöönotossa ja käytössä esiintyy. Tutkimuksen tuloksista tehtiin hankkeessa loppuraportti sekä malliratkaisu etäluettavien kaasuhälyttimien käyttöönottoon ja käyttöön.

Lähtökohdat

Monilla työpaikoilla kaasualtistumisen on raportoitu olevan lyhytaikaista kun vastaavasti liuotinaineiden aiheuttamat hermostolliset haitat kehittyvät työntekijälle vuosien kuluessa. Lyhytaikaisten altistumisen toistuvuuden arvioimiseen ja samoin altistuvien työntekijöiden altistumisen arvioimiseen on tullut uusia raja-arvoja sekä standardeja, joiden käytöllä voidaan varmistaa, että valtioneuvoston asetus (Vna715/2001) tulee altistumisen arvioinnin osalta noudatetuksi.

Aineisto

Hankkeessa työntekijät jaettiin samoin altistuvien ryhmiin ja yhteensä 10 ryhmän altistuminen kaasuille ja liuotinaineille selvitettiin työhygieenisten selvitysten ja etäluettavien mittareiden avulla. Työntekijöiden etäseurantaa jatkettiin mittareiden omatoimisella käytöllä jokaisessa ryhmässä 1-2 viikkoa, pitkäaikaisen altsistumisen arvioimiseksi. Mittarilla seurattiin myös työntekijöiden liikkeitä (paikannus) ja kaatumisia, joilla saatiin tietoa altistavimmista kohteista ja tapaturmista.

Menetelmät

Keräävien menetelmien rikkivety- ja hiilimonoksidinäytteet kerättiin laminaattipusseihin ja rikkivetynäytteet analysoitiin laboratoriossa työohjeen mukaisesti ja hiilimonoksidinäytteet tutkimuskohteissa hiilimonoksidianalysaattorin avulla. Liuotinaineet kerättiin hiiliputkiin ja määritettiin työohjeen mukaisesti. Etäluettavat mittareiden kennot kalibroitiin laitetoimittajan toimesta. Mittareiden tulokset siirrettiin Blackline Live pilvipalvelusta Excel-tiedostoihin, joissa tulokset käsiteltiin.

Tulokset ja johtopäätökset

Toimenpiteitä edellyttäviä lyhytaikaisia altistumisjaksoja kaasuille ei tutkimuksessa esiintynyt. Standardin mukaisilla mittauksilla saatiin hyvä kuva työntekijöiden altistumisesta, mutta 2 viikon etäseurannalla altistumistilanteista saatiin vielä tarkempia tietoja. Suurimmat liuotinainepitoisuudet mitattiin maalareiden hengitysvyöhykkeiltä. 75 % työntekijöistä koki, että etäluettava mittari lisäsi tietoisuutta työympäristön altisteista ja 50 % koki mittarin vahvistavan turvallisuuden tunnetta.

Uutuusarvo ja sovellettavuus

Tutkimus tuotti uutta tietoa työntekijöiden ryhmätason altistumisesta, työntekijöiden lyhytaikaisesta ja pitkäaikaisesta altistumisesta, etäluettavista altistumis- ja tapaturma mittauksista sekä työntekijöiden turvallisuuteen ja etäluettavaan mittariin liittyvistä kokemuksista. Hankkeessa tehdyn malliratkaisun avulla työpaikoilla voidaan ottaa käyttöön aikaisempaa paremmin uusia etäluettavia kaasumittareita ja tiedetään mitä laitteiden käyttöönotossa tulisi huomioida.

Aineisto

Mika Jumpponen, Pirjo Heikkinen, Timo Nurkka, Mauri Mäkelä ja Maija Leppänen. Etäluettavat tekniikat työntekijöiden altistumisen arvioinnissa ja turvallisuuden varmistamisessa. Loppuraportti. Työterveyslaitos. 2024
ISBN 978-952-391-151-2 (PDF)
Avaa

Malliratkaisu Avaa

Julkaisuluettelo Avaa