Etätyöpisteiden olosuhteet

Hanketiedot

Hankenumero
200335

Hakija
Itä-Suomen yliopisto

Toteuttaja
Itä-Suomen yliopisto

Lisätietoja
Pertti Pasanen
pertti.pasanen@uef.fi

Toteutusaika
1.1.2021 - 31.3.2023

Työsuojelurahaston päätös
1.12.2020
140 000 euroa

Kokonaiskustannukset
187 176 euroa

Tulokset valmistuneet
20.4.2023

Tiivistelmä

Etätyö on lisääntynyt viime vuosina merkittävästi ja Covid19-pandemia vauhdittaa etätyöhön siirtymistä entisestään. Tässä hankkeessa selvitetään etätyöolosuhteita sisäilman, fyysisen ja kognitiivisen ergonomian sekä yhteisöllisyyden näkökulmista kokonaisvaltaisesti mittausten, kyselyjen ja haastattelujen avulla. Etätyön kognitiivista ergonomiaa kehitetään verkkovalmennuksena tehtävällä interventiolla, sekä tehdään suositus ja vinkkilistat työhyvinvoinnin parantamiseen etätyössä.

Hankkeen vastuuhenkilö

Pertti Pasanen

Tiedote

Etätyöpisteiden olosuhteet sekä fyysinen ja kognitiivinen ergonomia

20.4.2023

Tiivistelmä

Tutkimuksessa selvitettiin tietotyöntekijöiden etätyöolosuhteita kokonaisvaltaisesti fyysisen ja kognitiivisen ergonomian sekä sisäilmaolosuhteiden osalta ja tuloksia verrattiin vastaaviin toimistotyöympäristöihin. Työolosuhteissa oli huomattavia eroja etä- ja toimistotyöpisteiden välillä, erityisesti työasennon, laitteiden ja kalusteiden sekä sisäilman laadun osalta. Sujuva aivotyö -koulutus auttoi vähentämään häiriöitä etätyössä. Koetut työympäristötekijöiden haitat ja oireet olivat vähäisiä, ja erot etä- ja toimistotyöpisteiden välillä olivat pieniä. Etä- ja hybridityön yleistyessä etätyöympäristön olosuhteiden ja ergonomian merkitys korostuvat työn sujuvuuden, työntekijöiden jaksamisen, työkyvyn, terveyden ja hyvinvoinnin ylläpidossa.

Lähtökohdat

Etätyö yleistyi vuonna 2020 koronapandemian seurauksena. Tavoitteena oli tutkia etätyöolosuhteita ja selvittää miten työskentelyolosuhteet eroavat toimistoympäristöstä. Tavoitteena oli selvittää myös, voiko etätyön kognitiivista ergonomiaa parantaa verkkokoulutuksena toteutettavalla interventiolla. Tutkimus on tietääksemme ensimmäinen poikkitieteellinen tutkimus, jossa on selvitetty etä- ja toimistotyöpisteiden olosuhteita ja tehty interventio etätyön kognitiivisen ergonomian parantamiseksi.

Aineisto

Tutkimukseen osallistui 73 työntekijää Itä-Suomen alueelta. Työntekijöiden etä- ja toimistotyöpisteissä tehtiin fyysisen ergonomian kartoitukset, sisäilmamittauksia sekä selvitettiin työntekijöiden kokemuksia sisäympäristöstä ja oireista kyselyllä. Työntekijät vastasivat kognitiivisen ergonomian sähköisiin kyselyihin kolmessa aikapisteessä tutkimuksen aikana. Hankkeessa saatiin vertailukelpoiset olosuhdemittaus- ja ergonomisten tutkimusten aineistot sekä etä- ja toimistotyöpisteistä.

Menetelmät

Etä- ja toimistotyöpisteissä kartoitettiin fyysisen ergonomian taso Näppärä-menetelmällä. Etätyön kognitiivisia vaatimuksia selvitettiin Työterveyslaitoksessa kehitetyn Aivotyökyselyn avulla. Sisäympäristöolosuhteita kartoitettiin etä- ja toimistotyöpisteissä mittaamalla huoneilman lämpötila, suhteellinen kosteus ja hiilidioksidipitoisuus, ilmanvaihtuvuus sekä VOC-yhdisteiden pitoisuus. Työntekijöiden kokemuksia työskentely-ympäristöstä sekä oireita selvitettiin MM40-sisäilmastokyselyllä.

Tulokset ja johtopäätökset

Työolosuhteissa oli huomattavia eroja etä- ja toimistotyöpisteiden välillä. Fyysinen ergonomia oli toimistoissa parempi erityisesti työasennon, laitteiden ja kalusteiden osalta. Myös sisäilman laatu oli toimistoissa parempi. Kognitiivisen ergonomian osalta interventiolla saatiin vähennettyä viikoittaisia häiriöitä. Muissa olosuhdevaatimuksissa ei ollut tilastollisia eroja. Fyysisen ergonomian lisäksi etätyön kognitiivisen ergonomiaan tulisi kiinnittää huomiota ja työnantajan tulisi tukea sitä.

Uutuusarvo ja sovellettavuus

Etätyö on tullut jäädäkseen. Hanke tuotti uutta kokonaisvaltaista tietoa etätyöpisteiden olosuhteista. Tutkimus tuotti työntekijöille ja esihenkilöille tietoa sisäilmaolosuhteista sekä fyysisen ja kognitiivisen ergonomian keinoista sujuvoittaa työtä. Hankkeessa tuotetun vinkkilistan avulla on helpompi tunnistaa ja ottaa puheeksi haasteita ja hyvin toimivia käytäntöjä työyhteisössä ja esihenkilön kanssa. Tuloksia voi hyödyntää kaikilla työpaikoilla, joissa tehdään etätyötä tai monipaikkatyötä.

Aineisto

Heta Mustonen, Katja Holm, Maija Leppänen, Antti Väisänen, Piia Kauhanen, Pirjo Hakkarainen, Merja Perkiö-Mäkelä, Tuula Oksanen, Marko Hyttinen, Pertti Pasanen. Etätyöpisteiden olosuhteet – ETERGO. Loppuraportti. Itä-Suomen yliopisto. 2023.
ISBN: 978-952-61-4834-2 (nid.)
ISBN: 978-952-61-4835-9 (PDF)
ISSNL: 2954-1328
ISSN: 2954-1328
ISSN: 2954-1956 (PDF) Avaa

Etätyöolosuhteiden vinkkilista Avaa

Julkaisuluettelo Avaa

Tiivistelmä altisumisen arviointi konferenssissa Avaa

Laajennettu tiivistelmä Indoor Air 22 konferenssissa Kuopiossa Avaa

Webinaariesitys_21.4.2023_Hyvinvoivana etätyössä Avaa