European Society on Family Relations, 3. – 6.9.2014, Espanja

Tiivistelmä

Kansainvälinen konferenssi ”European Society on Family Relations”, Madrid, Espanja 3-6.9.2014 (Lisätietoja: http://www.esfr2014.es/ )

Monitieteellinen European Society on Family Relations -konferenssi kokoaa yhteen Eurooppalaisia perhetutkijoita ja sen teemana on taloudellinen kriisi ja perheet. Pääpuheenvuorot kuullaan mm. taloustieteilijä Prof. Lina Gálvezilta ja sosiologi Prof. Elisabeth Beck-Gernsheimilta. Molemmat ovat käsitelleet työn ja perheen yhteensovittamista omassa tuotannossaan. Pääpuheenvuorojen ohella työn ja perheen yhteensovittamiseen liittyviä kysymyksiä käsitellään työryhmissä.

Esittelen konferenssissa tutkimusta, joka kohdentuu eurooppalaisten kotitalouksien työssäkäyntimuotoihin ja työssäkäyvien pikkulapsiperheiden vanhempien kokemuksiin työn ja perheen yhteensovittamisesta. Tutkimuksessa käytetään laajaa European Quality of Life -tutkimusaineistoa vuodelta 2012. Tutkimus tuo uutta tietoa perheiden arjesta Euroopassa ja uutta vertailevaa tietoa Euroopan Unionin alueesta. Tutkimus toteutetaan yhteistyössä Tomi Oinaan ja Timo Anttilan kanssa (Jyväskylän Yliopisto).

Hankkeen vastuuhenkilö

Mia Tammelin

Tiedote

Työssäkäyvien vanhempien kokemukset samankaltaisia Euroopassa

Työssäkäyvien ja lastenhoitopalveluja käyttävien vanhempien
kokemukset eroavat yllättävän vähän Euroopassa, kun vertaillaan
toisiinsa maaryhmiä, joissa hyvinvointivaltio rakentuu
sosiaalisesti eri tavoin (hyvinvointiregiimit).

Joitakin odotettuja eroja on: esimerkiksi palvelujen hintaan
ollaan tyytyväisiä Pohjoismaissa.

Tiedot käyvät ilmi tutkimuksesta, joka kohdentuu eurooppalaisten
kotitalouksien työssäkäyntimuotoihin ja työssäkäyvien
pikkulapsiperheiden vanhempien kokemuksiin työn ja perheen
yhteensovittamisesta.

Yliopistonlehtori
Mia Tammelin Jyväskylän yliopistosta esitteli
tutkimusta Household working time and child care services
eurooppalaisten perhetutkijoiden konferenssissa Espanjassa
syyskuussa 2014. Tutkimuksen hän on tehnyt
Tomi Oinaan ja
Timo Anttilan kanssa.

Työsuojelurahasto tuki konferenssiosallistumista
matkastipendillä.

Perheiden työaikakäytännöistä vähän tietoa

Tutkijat havaitsivat niin ikään, että työvuorojen sijoittuminen,
esimerkiksi vuorotyö, ei ole yhteydessä siihen, miten perheet
kokevat lastenhoitopalvelunsa.

Havainto on jossain määrin yllättävä, sillä epätyypillisten
työaikojen otaksutaan hankaloittavan työn ja muun elämän
yhteensovittamista.

Tutkimuksessa käytettiin laajaa European Quality of Life
-tutkimusaineistoa vuodelta 2012.

Tammelin toteaa, että vaikka Euroopassa on paljon tutkimustietoa
työssäkäyntiasteista ja työssäkäyntiin liittyvistä käytännöistä,
tiedetään vain vähän perheiden työaikakäytännöistä Euroopassa.

Keskeinen syy tähän on soveltuvan aineiston puute. Euroopassa
kerättävät aineistot kokoavat tietoa vastaajan työajasta, mutta
mahdollisen puolison työssäkäynnistä ja työajasta on vain vähän
tietoa.

Tutkimus on tarkoitus julkaista kansainvälisenä tieteellisenä
julkaisuna.

Lama vaikuttaa naisten ja miesten työssäkäyntiin

Konferenssi kokosi yhteen noin 250 perhetutkijaa eri maista ja
tieteenaloilta. Keskustelua käytiin taloudellisen kriisin
vaikutuksista naisten työssäkäyntiin sekä naisten ja miesten
työnjakoon perheissä ja yleensä eri maissa.

Esimerkiksi Espanjassa moni mies on menettänyt työn, mutta
naisten työllisyys näyttää säästyneen laman pahimmilta
vaikutuksilta. He työskentelevät matalapalkkaisilla palvelualoilla,
usein työtehtävissä, joita voidaan kuvata prekaareiksi. Monesti
naisten palkkatulo, olkoonkin perheen ainoa, ei riitä elättämään
perhettä.

Tammelinin mukaan konferenssin viesti on työmarkkinoiden
näkökulmasta kahtalainen. Yhtäältä talouden kriisi on osoittanut
naisten aseman työmarkkinoilla puskuriksi. Silti palvelusektorin
työpaikat ovat pikemminkin perinteisiä matalapalkkaisia töitä.

Toisaalta pitkällä tähtäyksellä saattaa olla niin, että talouden
kriisi estää naisten osallistumista työmarkkinoihin jatkossa,
mikäli asenteet ja kulttuuri kriisin jälkeen tukevat
mieselättäjyyttä aiempaa vahvemmin.

Nähtäväksi jää, millaiset talouskriisin pitkäaikaiset
vaikutukset ovat.

Toimittaja
Leena Huovila