Gender and Coaching. Vertaileva tutkimus sukupuolen merkityksistä työnohjauksessa Suomessa ja muissa Euroopan maissa.

Tiivistelmä

Tutkimuksen tavoitteena on selvittää millaisia merkityksiä sukupuolella on työnohjausprosesseissa Suomessa ja Belgiassa ja vertailla tuloksia keskenään.

Tutkimus kohdistuu Suomen työnohjaajat ry:n (STOry) jäseniin (n. 1.800), Suomen evankelis-luterilaisen kirkon työnohjaajiin (n. 400) sekä Belgian kahden paikallisen yhdistyksen jäsenistöön (International Coach Federation, Belgium, ja European Coaching Association, Belgium). Erityisiä tutkimuskysymyksiäni on selvittää: 1) millaisia merkityksiä sukupuolella on henkilöiden (työnohjaaja – työnohjattava) valintaprosesseissa työnohjauksen aloituksen sekä työnohjausprosessin aikana, 2) onko sukupuolella merkitystä työnohjausprosessissa esiin tulevien aiheiden valinnassa ja käsittelytavassa, 3) miten työnohjaajan ja ohjattavan välisessä vuorovaikutuksessa sukupuolen, traditioiden ja kulttuurien moninaisuus otetaan huomioon.

Menetelminä käytän kvantitatiivista sähköistä kyselytutkimusta ja sen tulosten tarkastelua niin tilastotieteen kuin sisältötutkimuksen keinoin. Kvantitatiivista menetelmää täydennän temaattisilla haastatteluilla eli kvalitatiivisella menetelmällä. Tammi – maaliskuu 2016 on tarkoitus käyttää tekstin tuottamiseen julkaisuihin.

Hankkeen vastuuhenkilö

Heli Inkinen

Tiedote

Työnohjaus on naisten maailmaa

Työnohjaus Suomessa on vahvasti sukupuolittunutta. Noin 64
prosenttia kirkon työnohjaajista sekä 80 prosenttia Suomen
Työnohjaajat ry:n jäsenistä on naisia, ja lisäksi työnohjaajien
asiakkaat ovat pääasiassa naisia.

Kirkon työnohjaajien
asiakkaista noin 76 prosenttia ja STOryn jäsenten asiakkaista 84
prosenttia on naisia, todetaan tutkija
Heli Aaltosen tuoreessa tutkimuksessa Gender and
Coaching. Vertaileva tutkimus sukupuolen merkityksistä
työnohjauksessa Suomessa ja muissa Euroopan maissa.

Åbo Akademin tutkija Aaltosen mukaan tulokset eivät ole
yllättäviä, koska sekä kirkon että sosiaali – ja terveysalan
työntekijöistä suurin osa on naisia ja mainittujen organisaatioiden
asiakkaat koostuvat pääosin kirkon työntekijöistä sekä sosiaali- ja
terveysalan työntekijöistä.

Aaltosen kyselyyn vastanneista EMCC:n coacheista 60 prosenttia
on naisia ja 40 prosenttia miehiä. EMCC:n coachien asiakkaista
enemmistö on yksityisen sektorin esimiestason naisia.
Työsuojelurahasto on tukenut Aaltosen tutkimusta stipendillä.

Koulutetun naisen työtä

Tyypillinen työnohjaaja
on korkeakoulututettu 50–59 vuotias nainen, joka asuu isossa
kaupungissa, toimii työnohjaajana osana päätyötään tai
sivutoimisesti ja tekee työtään useita eri viitekehyksiä
hyödyntäen. Kirkon työnohjaajista kaikki kuuluvat kirkkoon.

STOryn jäsenistä 66 prosenttia ja EMCC:n coacheista 64 prosenttia
ei kuulu mihinkään uskonnolliseen yhdyskuntaan. Kaikkien edellä
mainittujen organisaatioiden vastaajat suhtautuvat varsin
myönteisesti naisten ja miesten tasa-arvoon sekä seksuaaliseen
diversiteettiin. Haastatteluista ilmeni, että eniten kokemusta eri
etnisten ryhmien, kulttuurien, traditioiden ja uskonnon
vaikutuksesta ohjausprosessiin oli osalla EMCC:n haastatelluilla
coacheilla.

Ajatus sukupuolisuudesta ja sen laajasta merkityskirjosta
työnohjauksessa näyttää olevan monelle suomalaiselle työnohjaajalle
vieras. Useat työnohjaajat näyttävät ajattelevan, että kun
työnohjattava astuu sisään, työnohjaajan sukupuoli katoaa ja hän
muuttuu neutriksi – ammattilainen on neutri. EMCC:n coacheilla
kyselyn sekä haastattelujen perusteella oli enemmän pohdintaa
sukupuolen ja muiden tekijöiden merkityksistä ja vaikutuksista
työnohjaukseen.

Kyselyn vastanneiden mielessä sukupuolisuus ja
seksuaalisuus on sama asia. Suomalaisista haastateltavista useat
olivat pohtineet sukupuolisuuteen liittyviä asioita työnohjauksessa
ja osa myös psykoterapeutin sekä seksuaaliterapeutin näkökulmasta.

Vaikea ammatillisuus

Ammatillisuutta osa pitää
työnohjaajan suojana, mutta liiallinen ammatillisuus ja siihen
liittyvä sukupuolinen neutrius myös kyseenalaistetaan.

Ammatillisuudella voi siis etäännyttää sekä oman että
työnohjattavan sukupuolen ja jossain määrin torjua sen moninaiset
ulottuvuudet ja merkitykset työnohjauksessa.

Työnohjaajan avoimuus sukupuolisuuden moninaisuuteen liittyvissä
kysymyksissä on oleellista, kun keskustellaan ohjaustilanteissa
esimerkiksi ammatti-identiteettiin, yhteistyöhön, tasa-arvoon,
asialliseen kohteluun ja oikeudenmukaisuuteen liittyvistä
kysymyksistä.

Sukupuoliosaamisen opiskelua pitää lisätä työnohjaajien ja
coachien koulutuksiin. Tällöin työnohjausten ja coachausten
tuloksena voi olla tyytyväisempiä asiakkaita – niin yksilöitä kuin
ryhmiä ja työyhteisöjä.

Toimittaja
Terhi Friman

Aineisto

Tutkimusartikkeli European Mentoring and Coaching Councilin (EMCC) julkaisee keväällä 2016 tutkimusartikkelin julkaisussa EMCC:s International Journal of Mentoring and Coaching. Abstrakti Heli Aaltonen. Gender and Coaching. Gender and Coaching. A Comparative Research Concerning the Significances of Gender in Coaching in Finland and in Other European Countries. Julkaistu Gender Summit 7, 6.-7.11.2015 Berlin – konferenssin julkaisussa Abstract Compendium. Avaa

Loppuraportti ja tiivistelmä Avaa

Lehtiartikkeli Avaa

Crux 4/2015, Työnohjaus ja sukupuoli, ss. 50-53. Kirkon akateemiset AKI.ry: Helsinki. ISSN 0783-0122.

teologia.fi – sähköinen julkaisu helmikuun 2016 puolivälissä. Teologit työnohjaajina ja työnohjauksessa. Avaa

Osviitta-lehti 31.3.2016