Helsingin sosiaaliviraston Pohjoisen A-klinikan muutospaja

Tiivistelmä

A-klinikkatyö Suomessa on pysynyt toimintavoiltaan varsin samana viimeiset 50 vuotta. Työn uudistamista on esitetty useissa kansallisissa selvityksissä. Helsingissä on aloitettu rakennemuutos laitoshoidosta avohoitopainotteiseksi, joka kattaa klinikoiden profiloinnin, henkilöstö- ja tehtävärakenteen muutoksen ja käynnistetyn hankkeen A-klinikoiden ja psykiatrian poliklinikoiden työntekijöiden jalkautumiseksi terveysasemille.

Muutostarpeet nousevat A-klinikoiden ulkopuolelta. Klinikoiden työntekijät eivät koe päässeensä itse suunnittelemaan uutta toimintatapaa. Muutos koetaan hallitsemattomaksi ja siihen on vaikea suostua. Muutosvalmiudessa työskenteleminen kuluttaa voimia.

Työterveyslaitoksen Työn kehittäminen -tiimi on suunnitellut muutoksen hallintaa ja työhyvinvointia edistäviä työn kehittämisen malleja ja välineitä, jotka on kiteytetty kehittävän työntutkimuksen lähestymistapaan pohjautuvaan muutospajamenetelmään. Tässä hankkeessa toteutetaan muutospajamenetelmällä A-klinikoiden kehittämistarpeisiin pureutuva prosessi.

Muutospajatyöskentelyn avulla selkeytämme muutosten käytännön merkitystä, minkälaisia uusia toimintatapoja muutokset A-klinikoilla edellyttävät ja miten näitä toimintatapoja yhteisesti kehitetään. Toiveemme on saada kehittävän työntutkimuksen lähestymistavasta uusi väline muutoksen tekemiseen ja työyhteisölle tukea muutoksen hallintaan. Perustavoite on edistää työn kehittämisen ja paremman muutosten hallinnan kautta koko työyhteisön työhyvinvointia.

Hanke päättyy 31.12.2010.

Hankkeen vastuuhenkilö

Johanna Palve

Tiedote

Muutospajoista välineitä rakennemuutokseen

Helsingin sosiaaliviraston Pohjoinen A-klinikka kehitti yhteistyössä Työterveyslaitoksen kanssa Malmin ja Maunulan toimipisteiden toimintaa muutospajatyöskentelyn avulla. Työyhteisöt saivat välineitä työn muutokseen sekä muutoksesta ja omasta työstä puhumiseen. Työsuojelurahasto tuki kehittämistyötä.

Samaan ajankohtaan osuivat laajat rakennemuutokset, ja niiden eteneminen hallinnollisista päätöksistä käytännön tekemiseksi tuotti uusia kysymyksiä ratkottavaksi. Osa työntekijöistä koki vakavaa muutosuupumusta ja voimattomuutta ja näki omat vaikutusmahdollisuutensa pieniksi. Osa kielsi koko muutostarpeen ja toivoi, että oma toiminta saisi jatkua entiseen tapaan.

Pohjoisen A-klinikan johtaja Johanna Palven mukaan rakennemuutoksessa ei kuitenkaan voi tuudittautua luottamaan vanhastaan toimiviin käytäntöihin, vaan on viisasta avata omia toimintatapojaan ja siten rakentaa omaa kehittämistoimijuuttaan.

Muutostarpeet A-klinikoiden ulkopuolelta

A-klinikkatyö Suomessa on pysynyt toimintavoiltaan varsin samana viimeiset 50 vuotta. Työn uudistamista on esitetty useissa kansallisissa selvityksissä. Helsingissä on aloitettu rakennemuutos laitoshoidosta avohoitopainotteiseksi, klinikoiden profilointi sekä henkilöstö- ja tehtävärakenteen muutos. Lisäksi A-klinikoiden ja psykiatrian poliklinikoiden työntekijöitä on alettu jalkauttaa terveysasemille.

Muutostarpeet ovat nousseet A-klinikoiden ulkopuolelta. Klinikoiden työntekijät eivät ole mielestään päässeet itse suunnittelemaan uutta toimintatapaa. Muutos on koettu hallitsemattomaksi ja siihen on ollut vaikea suostua.

Koko henkilöstö osallistui pajatapaamisiin

Työterveyslaitoksen Työn kehittäminen -tiimi toteutti Helsingin sosiaaliviraston Pohjoisen A-klinikan Malmin ja Maunulan toimipisteissä muutospajamenetelmällä prosessin, jonka tavoitteena oli edistää työyhteisön työhyvinvointia kehittämällä työtä ja parantamalla muutosten hallintaa.

Malmin toimipisteessä järjestettiin viisi muutospajatapaamista ja Maunulassa neljä. Jokainen muutospaja suunniteltiin suunnittelupalaverissa, johon osallistuivat pajojen vetäjät, A-klinikan johtaja ja henkilöstön edustaja kyseisestä toimipisteestä.

Ensimmäisessä pajatapaamisessa kartoitettiin nykyinen toiminta ja sen häiriöt, seuraavissa käsiteltiin toiminnan kehityspolkua, asiakkaan hoitoprosessia ja moniammatillista työskentelyä. Lopuksi luotiin strategia ja määriteltiin kehittämistehtävät.

Pajatapaamiset kestivät kolme tuntia ja suunnittelupalaveri noin kaksi tuntia. Lisäksi tutkija kartoitti toimialaa haastattelemalla Sosiaalisen kuntoutuksen päällikköä, Pohjoisen A-klinikan johtajaa ja Maunulan toimipisteen johtavaa sosiaaliterapeuttia. Ennen prosessin alkua molemmissa toimipisteissä järjestettiin infotilaisuus työntekijöille.

Pajatapaamisiin osallistui aina koko työyhteisö. Pajojen välillä tehtiin välitehtäviä yksilöllisesti, ammattiryhmittäin tai pareittain. Myös pajatapaamisten aikana työskenneltiin osittain pienemmissä ryhmissä.

Muutospajassa tutustuu toisten työhön

Muutospajatyöskentely vaati molemmissa työyhteisöissä runsaan yhteisen ajan järjestämistä koko henkilöstölle. Samalla se mahdollisti toisten työhön tutustumista ja paneutumista. Arjessa ollaan tavallisesti jakaantuneita ammattiryhmiin tai toiminnoittaisiin ryhmiin ja kaikissa kokouksissa on tarkka agenda. Yksilö-, pari- ja ryhmätehtävät pajaistuntojen välillä työllistivät, mutta samalla vahvistivat ja loivat uusia työpareja.

Osa työtekijöistä koki, että korvaushoidon työryhmä olisi hyötynyt enemmän sille suunnatusta omasta muutospajasta. Toisaalta pajatyöskentelyllä tavoitettiin kokemus yhteisestä työyhteisöstä, johon korvaushoidon rinnalla kuuluvat päivätoiminnasta siirtyneet ohjaajat, A-klinikan sairaanhoitajat ja sosiaaliterapeutit sekä hallinto.

Muutospajatyöskentely ajoittui aktiivisen muutosvaiheen päälle. On vaikea erottaa, mikä vaikutus muutoksiin itse pajatyöskentelyllä välitehtävineen on ollut.

Malmilla on päästy hyvään vauhtiin

Malmilla, jonka pajaprosessi alkoi puoli vuotta ennen Maunulaa, rakennemuutos alkoi konkretisoitua ja vaikuttaa arkityöhön aiemmin kuin Maunulassa. A-klinikoiden hoitosuhteiden keston rajaus ja arviointiohjeistus, ryhmätoimintojen painottaminen yksilöaikojen kustannuksella ja jalkautuva työote olivat uutta. Kaksi työntekijää myös hakeutui töihin Kaste-hankkeeseen terveysasemille.

Malmin viidennessä pajaistunnossa listattiin vuoden 2010 aikana saavutetut edistysaskeleet. Näitä olivat muun korvaushoidossa oleville suunnatun ryhmän toiminnan alkaminen ja korvaushoidon hoitotakuun toteutuminen.

Asiakkaille suunnatut ryhmät ovat olleet suosittuja, jalkautuvaa työmallia on kehitetty, ohjaajien työ A-klinikalla on asettunut uomiinsa ja uusia työkäytäntöjä on otettu käyttöön esimerkiksi päivystyksessä. Työyhteisön yhteiset kokoukset ja ilmapiiri kaikkiaan ovat aiempaa keskustelevampia, ja yhteistyö Maunulan toimipisteen kanssa on lisääntynyt.

Maunulassa rakennemuutos tuli konkreettiseksi vasta sitten, kun oli päätetty lääkäripalvelujen lopettamisesta. Samanaikaisesti linjattiin, että vuodesta 1991 kehitetty yhteinen kriisipäivystys alueen terveysasemien kanssa lopetetaan, kun päihdetyöntekijät tulevat terveysasemille.

Toimittaja
Liisa Strann

Aineisto

Palve Johanna Pohjoisen A-klinikan muutospaja. Kehittämishankkeen loppuraportti. 29.12.2010. Avaa