Hengityksensuojainten toimivuus kylmätyössä

Tiivistelmä

Osallistuminen konferenssiin The 17th International Conference on Environment Ergonomics (ICEE2017) Kobessa, Japanissa 12. – 17. 11. 2017 ja omien tutkimustulosten esittäminen. Konferenssia esitetään suullisessa esityksessä tuloksia hankkeesta, jonka tavoitteena on selvittää hengityksensuojainten toimivuutta kylmissä työskentelyoloissa. Tulokset perustuvat Työsuojelurahaston rahoittamaan tutkimushankkeeseen (2016 – 2018). Kirjallisuuden perusteella ei ole tiedossa, kuinka kylmä vaikuttaa hengityksensuojainten (puoli- ja kokonaamari, moottoroidut hengityksensuojaimet) tehokkuuteen ja käytettävyyteen. Kylmässä suojainten materiaali voi jäykistyä ja aiheuttaa tiiviysongelmia suojaimen reunoilla. Hengityksensuojaimen käytettävyyteen liittyy oleellisesti myös kasvojen alueen kylmänsuojaus, erityisesti puhallinsuojaimia käytettäessä. Kasvojen liiallinen jäähtyminen on tunnistettu esim. avolouhostyössä puhallinsuojainten käytön yhteydessä. Hengityksensuojainten tiiviystestaukset (PortaCount -laite) ja kasvojen jäähtymismittaukset tehdään -20 °C:ssa. Tutkimushankkeessa selvitetään ja luodaan suositukset ja ohjearvot hengityksensuojainten käyttöön alhaisissa ympäristön lämpötiloissa niin, että suojausteho säilyy mahdollisimman korkeana ja vältytään kylmän aiheuttamilta haitoilta ja epämiellyttävyydeltä työskentelyn aikana. Konferenssin päättymisen jälkeen kirjoitetaan osallistumisesta ja konferenssin esityksistä hankeyhteenveto Työsuojelurahaston ohjeiden mukaisesti.

Hankkeen vastuuhenkilö

Sirkka Rissanen

Tiedote

Uudet suojaimet toimivat kylmässä

Jatkuva kylmä ilmanvirtaus kasvoille jäähdyttää kasvojen eri osia jopa alle 10 °C:een, todetaan tuoreessa tutkimuksessa.

Työterveyslaitoksen tutkija Sirpa Rissanen tutki yhdeksän hengityksensuojaimen vaikutusta kasvojen jäähtymiseen.

Näistä kaksi oli suodattavaa puolinaamaria ja seitsemän erilaista puhallinsuojainta. Kasvojen jäähtyminen on ongelma puhaltavia hengityksensuojaimia käytettäessä kylmässä.

Uusissa hengitykseen reagoivassa suojaimessa puhallus ei ole jatkuvaa, joten jäähtyminen näissä ei ole niin voimakasta.

Rissanen osallistui kansainväliseen kongressiin ( The 17th International Conference on Environment Ergonomics)  Kobessa, Japanissa marraskuussa 2017. Hän esitteli tutkimustuloksia kongressissa.

Tutkimustulokset julkaistaan loppuraportissa hankkeen päättymisen jälkeen Työsuojelurahaston nettisivuilla. Lisäksi tutkimustulosten perusteella hengityksensuojainten käyttöön kylmässä laaditaan ohjeita ja suosituksia, jotka julkaistaan Työterveyslaitoksen sivustolla. Tuloksia julkaistaan myös tieteellisenä julkaisuna,

Työsuojelurahasto on tukenut tutkijan osallistumista kongressiin matkastipendillä.

Toimittaja
Terhi Friman

Aineisto

Kongressin verkkosivu on osoitteessa

http://icee2017.h.kobe-u.ac.jp/ICEE2017_c/Welcome.html.