Henkilöstön ääniergonomian kehittäminen Oulun kaupungissa

Tiivistelmä

Oulun kaupunki kehittää yhdessä Ääniergonomiaseuran kanssa työntekijöiden ääniergonomiaa. Tavoitteena on tukea työntekijöitä ottamaan aktiivinen rooli oman ääniergonomian parantamiseksi, ehkäistä äänihäiriöitä ja parantaa työhyvinvointia. Kehittäminen tapahtuu opettajien, varhaiskasvattajien ja hallinnon henkilöstön kanssa työpajoissa, joissa käydään toiminnallisesti läpi ääniergonomisia riskitekijöitä, keinoja niiden vähentämiseksi sekä motivoivia ääniharjoituksia.

Hankkeen vastuuhenkilö

Marjo Immonen

Tiedote

Äänen hyväksi - Ääniergonomisen toimintamallin kehittäminen Oulun kaupungin kanssa

Tiivistelmä

Hankkeen tavoitteena oli auttaa työntekijöitä tunnistamaan ääniergonomisia riskitekijöitä ja ottamaan aktiivinen rooli oman ääniergonomian parantamiseksi. Osallistavissa työpajoissa työntekijät saivat tietoa ja taitoja havaita ääniergonomisia riskitekijöitä ja vaikuttaa niihin. Osallistujat toteuttivat ääniergonomisia parannuksia, ja hanke arvioitiin hyvin hyödylliseksi. Toimintamalli soveltuu eri työntekijäryhmille ja on riippumaton osallistujien määrästä.

Lähtökohdat

Oulun työsuojelu käynnisti hankkeen, jonka tavoitteeksi tuli auttaa työntekijöitä tunnistamaan ääniergonomiset riskitekijät ja ottamaan aktiivinen rooli äänihäiriöiden ehkäisemiseksi. Hankkeen veti Ääniergonomiaseuran työryhmä. Osallistava kehittämismenetelmä lisää Pirilän (2019) mukaan ääneen liittyvää työhyvinvointia erityisesti, kun niitä sovelletaan työtilanteissa. Ääntä rasittaviin tekijöihin on mahdollista puuttua omalla aktiivisella otteella (Rantala 2018).

Kohderyhmät

Hanke toteutettiin yhteistyössä Oulun kaupungin varhaiskasvattajille, opetushenkilöstölle ja hallinnon henkilöstölle. Lisäksi hankkeen lopuksi järjestettiin koko kaupungin henkilöstölle yhteinen toiminnallinen etätapahtuma hankkeen keskeisistä sisällöistä ja tuloksista. Työpajoihin osallistui yhteensä 32 henkilöä.

Menetelmät

Kehittäminen tapahtui osallistavissa työpajoissa eri henkilöstöryhmien kanssa. Työpajojen aiheina olivat Ääni, Ääni työvälineenä ja Toimiva ääni työvälineenä. Hankkeen pohjalta syntyi toimintamalli ”Äänen hyväksi”, jonka avulla työntekijät voivat tunnistaa ääniergonomiset riskitekijät ja ottaa aktiivisen roolin ääniergonomian parantamiseksi. Sitä voidaan soveltaa eri alojen työntekijöiden kanssa ja eri kokoisille ryhmille.

Vaikuttavuus

Valtaosa osallistujista oli tehnyt ainakin yhden ääniergonomisen parannuksen, kuten kiinnittänyt huomiota työasentoihin, pitänyt minitaukoja, tehnyt ääniharjoituksia, vähentänyt huutamista tai käynyt lounastaukokävelyllä. Yksi osallistujista kertoi, että ääni kestää nyt koko päivän puhumisen. Työpajojen kuluessa työasento parani noin puolella ja voimakas äänenkäyttö väheni hieman alle puolella osallistujista. Osallistujat arvioivat työpajojen hyödyllisyyden ka. 4,1 asteikolla 1-5.

Uutuusarvo ja sovellettavuus

Hankkeessa kehitettiin uusi ääniergonominen toimintamalli ”Äänen hyväksi”, jossa autetaan työntekijöitä havaitsemaan ääniergonomiaan liittyviä riskitekijöitä ja vaikuttamaan kuormittavien olosuhteiden ja toimintatapojen parantamiseen. Asiantuntijat voivat soveltaa toimintamallia eri työntekijäryhmille. Toimintamalli ei edellytä lähikontaktia, ja se soveltuu eri kokoisille ryhmille. Toimintamallissa onnistuu myös eriyttäminen äänen kunnon mukaan.

Aineisto

Terhi Ansamaa, Sirpa Pirilä, Jaana Tyrmi, Hanna Vertanen-Greis. Äänen hyväksi – ääniergonomisen toimintamallin kehittäminen. Loppuraportti. 23.5.2022 Avaa