HENKINEN TYÖ – tiedosta ideointiin ja tahtoon

Hanketiedot

Hankenumero
190522

Hakija
Jyrki Reunanen

Toteuttaja
Jyrki Reunanen

Lisätietoja
Jyrki Reunanen
jyrki.reunanen@gmail.com

Toteutusaika
1.12.2019 - 31.3.2020

Työsuojelurahaston päätös
4.11.2019
6 800 euroa

Kokonaiskustannukset
6 800 euroa

Tulokset valmistuneet
27.5.2020

Tiivistelmä

Henkinen työ pitäisi määrittää uudelleen perspektiivinä tuleva jälkidigitaalinen työelämä. Digi-intoilun taustaa vasten on uutta käsitellä näin laajasti tajunnallista tietojenkäsittelyä. Tutkimuskohteena on määrittää ”hengen” käsite uudella tavalla, jolloin avautuu myös uudenlainen käsitys siitä, mitä olisi ”henkinen työ”. Henki taas on yhteiskunnallinen tajunta, aikansa aatevirtaukset ja innostukset kohteet, joka eroaa yksilötason psykologiasta.

Tämä ei ole empiirinen kuvaus siitä, mitä tutkijat, taiteilijat, opettajat, virkamiehet tekevät, vaan keskityn käsiteanalyysiin, jonka pohjalta kehittelen henkisen työn teoriaa ja metodologiaa. Henkisen työn ytimessä on ajatustyö. Ajattelun käsitettä voi syventää klassisen filosofian perinnöllä. Ajattelu ei ole pelkkää mielikuvien virtaa, vaan myös työelämässä tarvitaan praktista järkeä ja ideoita. Metodini on käsitekehittely ja käsitejärjestelmän rakentaminen, jossa on tavoitteena henkisen työn teoria sekä praktinen metodologia.

Tavoitteena on, että kirja vaikuttaisi keskusteluun työelämän kehittämisestä, jossa veisin painopistettä pois aineellisesta tavaratuotannosta tajunnan sisäiseen henkiseen työhön, jonka tarkoitus on vaikuttaa ihmismieliin ja tuottaa henkistä omaisuutta. Henkinen työ ei ole pelkkä palkaton harrastus, vaan keskeinen työelämän kehittämisen väylä. Odotettu vaikutus työelämään olisi, että tekoälyn ohella huomioitaisiin myös intellektuaalinen työ.

Hankkeen vastuuhenkilö

Jyrki Reunanen

Tiedote

Tietokirja: Henkinen työ - Ajatustyön arvo

27.5.2020

Tiivistelmä 

Stipendiajan tavoitteena on ollut työstää julkaisukuntoon tietokirja: Henkinen työ, joka ilmestyy kustannussopimuksen mukaisesti kevään 2021 kirjoissa. Henkinen työ on yhä laajeneva ilmiö työelämässä, mutta vähän tutkittu. Valtavirta on pitkään ollut digitalisaatioon keskittyvässä ”tietotyössä”. Nyt olen keskittynyt nimenoman ihmistajunnassa tapahtuvaan ajatustyöhön ja sen yhteiskunnallisena muotona henkiseen työhön. Miten työtä voi tehdä ajattelemalla, jossa työn tulokset voi ilmaista pelkästään puheilla tai teksteillä. Tarkastelussa on työnkäsitteen laajennus, kun sanotaan, että pitäisi siirtyä sanoista tekoihin, mutta mitä ovat sanateot? Olen kirjassa tutkinut laajasti henkisen työn prosessia ja tuotteita. Samalla olen selvittänyt, mikä on ajatustyön suhde muihin työelämän peruskäsitteisiin. Mikä on ruumiillista, koneellista, digitaalista tai henkistä työtä. Mikä on markkinointia, palvelua, hoivatyötä tai ajatustyötä, tätä käsitteiden vyyhtiä tutkimus yrittää selvittää. 

Lähtökohdat   

Kirjan teoreettiset lähtökohdat ovat aloissa, joita olen opiskellut: käytännöllinen filosofia, hallinto-oppi ja sosiaalipsykologia. Käytännöllisen filosofian alaa on käytännöllinen järki, joka on toimintaa ohjaavaa praktista ajattelua. Hengen käsiteellä praktinen ajattelu nostetaan yksilöpsykologiasta joukkotajunnan tasolle. Hallinnon tasolle nostettuna se on jo organisoitua toiminnan suunnittelua, johtamista ja päätöksentekoa. Toimihenkilöitä ja keskiluokkaa on tutkittu tilastollis-muodollisesti, mutta uutta on mennä syvemmälle heidän työnsä sisältöön, miten tapahtuu työskentely ajatusten, mielikuvien ja käsitteiden avulla. Tilastollisen empirismin sijaan nostan esiin, miten vanhat käsitteet ajattelu ja idea sekä psykhe ja henki ymmärrettiin kreikkalais-saksalaisessa filosofiassa. Näin saadaan syvempi kuva ajatustyöstä, joka eroaa amerikkalaisesta tietotyön valtavirrasta. 

Aineisto   

Olen kirjoittanut kirjaa osittain Toimihenkilöjärjestöjen sivistysliiton (TJS) palveluksessa. Sitä kautta se liittyy toimihenkilöiden (henkisen työn tekijöiden) etujärjestöihin. Tässä yhteydessä olen saanut palautetta, joka liittyy työmarkkinoihin. Näin se laajentunut pelkästä käsiteanalyysista laajemmin työmarkkinoihin liittyväksi, miten ajatustyön arvo noteerataan työmarkkinoilla.

Menetelmät 

Kirja pohjaa käsitetutkimukseen: mitä tarkoittaa ”henkisen työn” käsite ja sitä määrittävä ”hengen” käsite. Mitä tarkoittaa ”ajatustyö” ja sitä määrittävä käytännöllinen ajattelu. Kirjassa en tyydy niiden lyhyeen määritelmään, vaan etsin eriytyvää määreiden sarjaa, henkisen työn teoriaa. Keskeistä antia kirjassa ovat oivallukset käsitteiden välisistä suhteista. Olen tavoitellut johdonmukaisuutta, mistä mikin johtuu ja minne se johtaa. Henkisen työ on niin monitahoinen ilmiö, että sen käsitteen analysointiin tarvitaan kokonainen kirja. Tämä ei ole tilastollis-empiirinen selvitys, miten työvoima jakautuu eri toimialoilla. Käsitetutkimuksesta olisi kuitenkin hyötyä, jos myöhemmin tehdään tilastollisia selvityksiä. Esimerkiksi miten paljon arvontuotanto todella perustuu ajatustyöhön, digilaitteiden käyttöön tai perinteiseen käsityöhön; käsitelläänkö työssä ajatuksia, tekstejä, digikoodia vai reaalista ainetta. 

Tulokset ja johtopäätökset   

Tämän tietokirjan päätulos on nostaa keskusteluun päätyö eli tajunnallinen tietojenkäsittely. Mitä työtä pään sisällä tehdään, kun valmistellaan henkistä tuotetta. Olen kirjassani analysoinut sitä osiinsa ja vaiheisiinsa, mihin kaikkeen muuhun tajunnallinen tietojenkäsittely liittyy. Digi-intoilussa uskottiin, että kaikki äly löytyisi tekoälystä, miten puhelin tai läppäri prosessoi, jossa intellektuaalinen työ sivuutettiin itsestään selvänä. Henkisessä työssä painopiste siirtyy laitteista tekstiin, ajatussisältöön ja henkiseen viestiin. Kun puhutaan digitalisaatiosta, sen sisältö on useimmilla kuitenkin ajatustyön tulosten levittäminen, mutta paperin sijaan digitaalisilla alustoilla. 

Uutuusarvo ja sovellettavuus   

Kirjassa vanhat käsitteet – henki ja henkinen työ – on nostettu esille ja selvitetty niiden merkityshistoria, jolloin saadaan vanhan kautta uudet käsitteet työelämän tarkasteluun. Näin saadaan aikamme valtavirrasta poikkeava näkökulma tietotyöhön, mediaan, kulttuurityöhön ja byrokratiaan, mitä on niiden takana oleva henkinen työ. Mitä on se laajalle ulottuva työskentely, joka pyrkii vaikuttamaan ajan henkeen. Sillä on suuri merkitys myös reaaliseen päätöksentekoon. Työpaikoilla tulisi kiinnittää huomiota, tapahtuuko ratkaiseva arvon luominen jo ajatustyössä, kun asia on selvitetty mielikuvissa ja esitetty käsitteellisesti. Henkisessä työssä tärkeintä on vaikuttaa ihmisten mieliin. Se suuntaa työelämän kehittämistä, miten aineellisen tavaratuotannon päälle voitaisiin suuntautua henkisen omaisuuden tuottamiseen. Se suuntaa työntutkimusta, millaista on tulevaisuuden jälkiteollinen ja jälkidigitaalinen työelämä.