Hiukkaset, mikrobit ja kemikaalit – ilmanpuhdistimien vaikutukset altistumiseen kouluissa (HiMiKKo)
Tutkimus
Hanketiedot
Hankenumero
200355
Hakija
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Toteuttaja
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Lisätietoja
Hanna Leppänen
hanna.leppanen@thl.fi
Toteutusaika
1.3.2021 - 31.1.2024
Työsuojelurahaston päätös
10.11.2020
145 000 euroa
Kokonaiskustannukset
247 779 euroa
Tulokset valmistuneet
5.3.2024
Tiivistelmä
Tutkimus tuottaa tietoa vaikutuksiltaan vähän tutkittujen, mutta varsin yleisesti käytössä olevien ilmanpuhdistimien toimivuudesta erilaisten sisäilman epäpuhtauksien määrän vähentämiseksi alakouluympäristöissä sekä ilmanpuhdistimien käytön merkityksestä työntekijöiden ja oppilaiden olosuhdehaittojen sekä oireiden raportointiin. Kiinteistöjen omistajat tarvitsevat tutkittua tietoa ilmanpuhdistimien toimivuudesta tehdäkseen oikeita ratkaisuja päättäessään toimista sisäilman parantamiseksi.
Hankkeen vastuuhenkilö
Hanna Leppänen
Tiedote
Ilmanpuhdistimien toimintaa tutkittiin kuopiolaisissa alakouluissa
5.3.2024Tiivistelmä
Hankkeessa tutkittiin ilmanpuhdistimien toimintaa erilaisten sisäilman epäpuhtauksien poistossa. Ilmanpuhdistimien käytön aikana havaittiin tilastollisesti merkitsevästi pienemmät pienhiukkas- ja TVOC- pitoisuudet verrattuna tilanteeseen, jossa ilmanpuhdistin ei ollut käynnissä. Vaikutus pienhiukkaspitoisuuteen vaihteli suuresti koululuokkien välillä. Tutkimuksessa käytetyllä ilmanpuhdistimien mitoituksella ei havaittu lisähyötyä mikrobien, hengitettävien ja karkeiden hiukkasten poistossa tutkimusluokissa, kun pitoisuudet olivat lähtökohtaisesti pieniä. Sekä ilmanpuhdistimen käyttö että pelkkä ilman kierrätys vähensivät oppilaiden raportoimien ylä- ja alahengitystie- sekä muiden oireiden määrää tilastollisesti merkitsevästi.
Lähtökohdat
Ilmanpuhdistimia käytetään kunnissa yleisesti, vaikka niiden tehoa on tutkittu vasta vähän käytännön olosuhteissa, kuten luokkahuoneissa. Hanke pyrki vastaamaan seuraaviin tutkimuskysymyksiin: 1) Voidaanko huoneilman puhdistimilla pienentää merkittävästi altistumista sisäilman mikrobeille, hiukkasille ja kaasumaisille epäpuhtauksille kouluissa? 2) Voidaanko huoneilman puhdistimilla parantaa koettua sisäilman laatua ja vähentää tilankäyttäjien raportoimia oireita ja olosuhdehaittoja?
Aineisto
Tutkimuksessa oli mukana kuusi kuopiolaista alakoulua, yhteensä 29 luokkahuonetta, joissa tehtiin sekä sisäilman laadun määritykset että oire- ja olosuhdepäiväkirjan täyttö. Oire- ja olosuhdepäiväkirjaa täyttivät 3.–6. luokkien oppilaat ja heidän opettajansa. Oire- ja olosuhdepäiväkirjan vastausprosentti oli oppilaiden osalta 32 % (n=209) ja opettajien osalta 86 % (n=24) tutkimukseen osallistuneiden luokkien oppilaiden ja opettajien määrästä.
Menetelmät
Luokkahuoneissa tehtiin hiukkas-, mikrobi- ja haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (VOC) -mittaukset sekä seurattiin jatkuvatoimisesti lämpötilaa, ilman suhteellista kosteutta, hiilidioksidipitoisuutta ja paine-eroa. Luokkahuoneissa määritettiin myös pintapölykertymää, ilmanvaihtoa ja melua. Lisäksi 3.-6. luokkien oppilaat ja opettajat täyttivät oire- ja olosuhdepäiväkirjaa kaikkien tutkimusjaksojen ajan: ilmanpuhdistin ei käynnissä, ilmanpuhdistimen käyttö (suodatus) ja pelkkä ilman kierrätys.
Tulokset ja johtopäätökset
Tutkimuksessa käytetyllä ilmanpuhdistimien mitoituksella ei saatu merkittävää lisähyötyä mikrobien ja hiukkasten poistossa tutkimusluokissa, joissa epäpuhtauspitoisuudet olivat pieniä lähtökohtaisesti. Tulosten perusteella ilmanpuhdistimesta voisi olla hyötyä väliaikaisratkaisuna tilanteessa, jossa TVOC-pitoisuus on selvästi kohonnut ja tilannetta ei voida heti korjata esimerkiksi ilmanvaihtoa tehostamalla. Vaikutus tilan käyttäjien kokemaan terveyteen tarvitsee vielä lisätutkimusta.
Uutuusarvo ja sovellettavuus
Tutkimus tuotti aiemmin vähän tutkittua tietoa ilmanpuhdistimien tehosta käytännön olosuhteissa. Tutkimus korostaa epäpuhtauspitoisuuksien lähtötason huomioimista ilmanpuhdistusratkaisuja harkittaessa ja ilmanpuhdistimia tulisi käyttää ainoastaan väliaikaisratkaisuna silloin, kun tilassa on kohonnut epäpuhtauspitoisuus. Ensisijaisesti huomiota tulisi kiinnittää rakennuksen kunnossapitoon sekä energiatehokkaaseen ja oikein mitoitettuun ilmanvaihtoon, jossa myös tuloilman suodatus on huomioitu.
Aineisto
Julkaisuluettelo Avaa
Hanna Leppänen, Miina Juntunen, Tarja Yli-Tuomi, Pekka Taimisto, Taina Siponen, Kaisa Jalkanen, Martin Täubel, Maria Valko. Hiukkaset, mikrobit ja kemikaalit – Ilmanpuhdistimien vaikutukset altistumiseen kouluissa (HiMiKKo). Loppuraportti. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Helsinki 2024.
ISBN 978-952-408-257-0 (verkko),
ISSN 2323-363X (verkko),
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-408-257-0 Avaa