Hiukkasmaisten epäpuhtauksien leviämisen estäminen osastoiduista tiloista
Väitöskirjastipendi
Hanketiedot
Hankenumero
118020
Hakija
Anna Kokkonen
Toteuttaja
Anna Kokkonen
Lisätietoja
Anna Kokkonen
anna.kokkonen@raksystems.fi
Toteutusaika
1.6.2018 - 30.11.2018
Työsuojelurahaston päätös
9.5.2018
12 000 euroa
Kokonaiskustannukset
12 000 euroa
Tulokset valmistuneet
30.11.2018
Tiivistelmä
Työhygienian alan väitöstyössä tarkastellaan hiukkasmaisten epäpuhtauksien leviämisen estämistä osastoitujen tilojen ulkopuolelle kahdessa erilaisessa työympäristössä: sairaaloiden eristystiloissa (tartuntavaarallinen potilas) ja korjausrakentamisessa. Molempiin ympäristöihin liittyy työntekijöiden merkittävä riski altistua orgaanisille ja/tai epäorgaanisille aerosolipitoisuuksille. Lisäksi näissä työympäristöissä esiintyy samassa rakennuksessa oleskelevien tai työskentelevien suojaustarvetta hiukkasmaisia altisteita vastaan. Väitöstyön päätavoitteena on tuottaa tietoa epäpuhtauksien leviämisen hallintaan vaikuttavista tekijöistä osastoiduissa tiloissa ja laatia suositukset tehokkaista käytänteistä, jotta voidaan taata työntekijöiden ja viereisten tilojen käyttäjien terveys ja turvallisuus. Väitöskirjatyö koostuu neljästä osajulkaisusta, joissa tavoitteina on määrittää osastoinnin ilmanvaihdon ja -jaon, kohdepoistojen ja vesisumutuksen vaikutus hiukkasmaisten epäpuhtauksien leviämisen estämisessä ympäröiviin tiloihin. Lisäksi osajulkaisuissa selvitetään osastointi- ja alipaineistusmenetelmän toimivuutta epäpuhtauksien leviämiseltä suojaavuudessa. Väitöstyö tehdään Itä-Suomen yliopistossa. Tutkimusaineisto muodostuu merkkiaine-, hiukkas-, paine-ero ja ilmanvaihtuvuusmittauksista. Väitöskirjahankkeen tulokset ovat käytettävissä joulukuussa 2018.
Hankkeen vastuuhenkilö
Anna Kokkonen
Tiedote
Osastoinnin hiukkasriskit hallittavissa
30.11.2018Hiukkasmaisten epäpuhtauksien hallintaan osastoiduissa tiloissa on laadittavissa suositukset, päättelee Anna Kokkonen työhygienian väitöskirjassaan. Tutkimuksen aineistoa voi hyödyntää myös työpaikkakoulutuksissa, kun tähdätään terveelliseen työympäristöön. Kokkonen tutki korjausrakentamista ja sairaalan eristystiloja.
Kokkonen viimeisteli Työsuojelurahaston väitöskirjastipendikaudella työnsä esitarkastettavaksi. Control of particle dispersion from enclosed spaces -väitöskirja tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston Kuopion kampuksella 14. joulukuuta 2018.
Ilmankierto ja sulkutila tärkeitä
Kokkonen esittää väitöskirjassaan kehittämisehdotuksia sairaaloiden eristystilojen ilmavaihdon suunnitteluun. Potilashuoneessa pitää ottaa huomioon työntekijää suojaava ilmanjako, ei pelkkää potilashuoneen ilmanvaihtokerrointa.
Korjausrakentamisessa pölytiivis osastointi edellyttää huolellista tiivistämistä. Tarvitaan myös sulkutilojen rakentamista työmaan ja ympäröivän tilan välille, mikä mahdollistaa lisäksi alipaineen säilyttämisen.
Kokkonen painottaa, että sulkutila on tärkeä epäpuhtauksien leviämisen estämisessä eristystilan ulkopuolelle. Kuitenkin epäpuhtaudet laimenevat havaittujen ilmanvaihtuvuuksien mukaan sulkutilassa liian hitaasti.
Jotta eristystilojen suojaavuus paranisi, sulkutilan ilmanvaihtuvuuden tulisi olla sulkutilaan kulkemisessa vähintään 40 1itraa tunnissa, sillä työntekijä viipyy sulkutilassa kahdesta kolmeen minuuttia.
Painesuhteet syyniin
Kun eristystilan ja käytävän välillä on ainakin kymmenen pascalin paine-ero, epäpuhtauksien leviäminen ympäröivään tilaan minimoituu.
Kokkonen osoittaa väitöstyössään, että pölyn leviäminen korjausrakennustyömaan ulkopuolelle estyy, kun työmaa on jatkuvasti vähintään viisi pascalia alipaineinen ympäröivään tilaan nähden.
Tiivis osastointi ja sulkutilan rakentaminen työmaan ja ympäröivän tilan välille ovat keskeisiä keinoja painesuhteiden hallinnassa.
Kohdepoistot imevät pölyä hyvin
Työkaluihin liitettävien kohdepoistojen käyttö pölyisissä työvaiheissa alentanee pölypitoisuuksia työmaalla viisinkertaisesti ja ympäröivissä tiloissa kolminkertaisesti.
Kohdepoistojen hyöty korostuu, jos osastointi ja alipaineistus eivät takaa pölytiiviyttä esimerkiksi oviliikenteessä ja häiriötilanteissa.
Väitös osoittaa, että pölyisissä työvaiheissa tavoitepitoisuuksilla – hengittyvä pöly < 4 mg/m³ ja alveolipöly < 1 mg/m³ – pöly ei leviä korjaustyömailta, vaikka niiden painesuhteissa olisi hallintaongelmia.
Lyhytkestoinen vesisumutus työvaiheen jälkeen vähentää ilmaan päässyttä pölyä. Sumutusmenetelmä ei tarvitse paljon vettä, joten materiaalit eivät kastu.
Toimittaja
Hannu Kaskinen
Aineisto
Kokkonen, Anna. Control of particle dispersion from enclosed spaces. Itä-Suomen yliopisto, 2018. Luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta / Ympäristö- ja biotieteiden laitos. Väitöskirja. Publications of the University of Eastern Finland. Dissertations in Forestry and Natural Sciences., no 328 ISSN: 1798-5676 ISBN: 978-952-61-2985-3. https://www.tsr.fi/https://www.tsr.fi/documents/20181/1361304/118020-loppuraportti-118020Loppuraportti_isbn_978-952-61-2985-3.pdf