Hoitajien työn hallinta psykiatrisen potilaan väkivaltatilanteissa

Tiivistelmä

Päätavoitteena on tukea psykiatrisilla sairaalaosastoilla työskentelevien hoitajien työhyvinvointia ja hoidon laatua. Tutkimuksessa kehitetään näyttöön perustuva uusi työmenetelmä hoitajille väkivaltatilanteiden ennakointiin, riskien arvioimiseen ja väkivaltaisen potilaan kohtaamiseen.

Tutkimus:
1) Tuottaa näyttöön perustuvaa tietoa väkivaltaisen potilaan kohtaamisesta, tilanteiden ennakoimisesta sekä riskien arvioimiseen soveltuvista hyvistä työmenetelmistä;
2) Kuvaa psykiatrisessa sairaalassa työskentelevien hoitajien terveyttä ja työhyvinvointia sekä niitä ennustavia tekijöitä.
3) Kehittää yhteistyössä hoitohenkilökunnan, potilaiden ja omaisten kanssa käyttäjälähtöisen työmenetelmän väkivaltaisen potilaan kohtaamiseen ja tilanteiden ennakointiin.
4) Testaa uuden työmenetelmän käyttöönottoprosessia sekä arvioi menetelmän hyväksyttävyyttä, toimivuutta ja vaikuttavuutta (esitutkimus).
5) Kehittää uuden työmenetelmän käyttöönotto- ja arviointiprosessin menetelmän mahdollista kansallista hyödyntämistä varten.

Tutkimus toteutetaan viidessä vaiheessa. Menetelminä käytetään systemaattista kirjallisuuden hankintaa ja analyysiä (Vaihe 1), rekisteritutkimuksen menetelmiä (Vaihe 2), osallistavaa projektinhallintaa (Vaihe 3), vaikuttavuuden arviointia (Vaihe 4) sekä näyttöön perustuvan muutoksenhallinnan vaiheita kiinnittämällä huomio muutokseen liittyviin kriittisiin tekijöihin (Vaihe 5).

Tutkimustulokset ovat käytettävissä vuoden 2013 lopussa.

Hankkeen vastuuhenkilö

Maritta Välimäki

Tiedote

Hallintakeinoja väkivallan uhkaan psykiatrisessa hoitotyössä

Psykiatrisilla sairaalaosastoilla työskentelevien hoitajien työhyvinvointia ja hoidon laatua on kehitetty tuottamalla uusi työmenetelmä väkivaltaisen potilaan kohtaamiseen ja riskien arvioimiseen.

Tiedon avulla käytettävissä olevat resurssit voidaan kohdistaa juuri niihin toimiin, joista on osoitettavissa hyötyä väkivallan ehkäisyssä. Työhyvinvoinnin ja -turvallisuuden kehittämiseen liittyy olennaisesti yhteistyö henkilökunnan, potilaiden ja omaisten välillä.

Yleisen tason mallin avulla henkilökunta voi itse lähteä kehittämään omaa toimintaansa havaitsemiensa käytännön ongelmatilanteiden kautta. Malli kehitettiin Turun yliopiston hoitotieteen laitoksen tutkimuksessa, jota Työsuojelurahasto rahoitti.

Hanke toteutettiin yhteistyössä kolmen HUSin psykiatrisen osaston kanssa. Kontrolliryhmässä oli osastoja kahdesta muusta sairaanhoitopiiristä.

Väkivallan pelko kuormittaa

Psykiatrinen hoito on Suomessa edelleen laitoshoitopainotteista ja pakkotoimenpiteiden käyttö on yleistä. Psykiatrisilla osastoilla hoitajien työ on potilaiden monien ongelmien ja väkivaltaisuuden vuoksi kuormittavaa.

Useat hoitajat pelkäävät osastoilla, ja riski joutua väkivallan uhriksi on suuri. Tämä lisää sairauspoissaoloja ja heikentää työpaikan ilmapiiriä. Työn vaativuus, siirtyminen muihin tehtäviin sekä työvoiman saatavuus ovat maailmanlaajuisia työvoimapoliittisia ongelmia psykiatriassa.

Työhyvinvoinnin ja hoidon laadun kannalta henkilökunnan on voitava toimia työssään ilman pelkoa. Heillä on oltava näyttöön perustuvaa tietoa toimintansa tueksi. Hoitajilla on kuitenkin vain vähän tietoa hoitotyön menetelmien hyödyistä ja aggressiivisen käytöksen riskinhallintakeinoista.

Aihe on tärkeä, sillä työturvallisuus on yhteiskunnallisesti merkittävä kehittämisalue.

Paljon uutta tietoa

Hanke tuotti paljon aineistoa, joka on jalostunut ja jalostuu lukuisiksi tieteellisiksi ja ammatillisiksi artikkeleiksi.

Hankkeessa 1) tuotettiin kirjallisuuskatsauksia: näyttöön perustuva tieto väkivaltaisen potilaan käyttäytymiseen, riskien hallintaan tehokkaiksi osoitetuista menetelmistä sekä väkivaltariskien arvioimiseen tarkoitetuista mittareista;

2) kuvattiin psykiatrisessa sairaalassa työskentelevien hoitajien terveyttä ja työhyvinvointia ja verrattiin sitä eri erikoisaloilla työskentelevien hoitajien työhyvinvointiin;

3) kehitettiin uusi työmenetelmä: aineisto koostui fokusryhmähaastatteluista, tutkimusosastojen väkivalta- ja vaaratilanneilmoituksista, workshopeista, osastokokouksista, uuden menetelmän suunnittelusta ja ohjausryhmän kokouksista;

4) otettiin käyttöön uusi työmenetelmä ja arvioitiin sen hyväksyttävyys, toimivuus ja vaikuttavuus;

5) suunniteltiin uuden työmenetelmän kansallinen käyttöönotto ja hyödyntäminen, tuotettiin alustava verkkokurssisuunnitelma sekä luotiin kirjalliset ohjeet työmuodon käyttöön.

Yhteisiä kehittämisalueita

Malli pohjautuu perusajatukseen, että ennen kehittämistoiminnan aloittamista on tarkasti määriteltävä alkukartoituksin yksikön kehittämistarpeet organisaation omiin rekistereihin ja tietoihin perustuen.

Kartoitusten perusteella yksiköt määrittelevät omat ongelmansa sekä niihin liittyvät konkreettiset ratkaisuehdotuksensa. Eri osapuolten kuuleminen ja eri näkökulmien yhdistäminen ovat tärkeitä osallisuuden tukemisessa.

Eri vaiheiden konkreettinen suunnittelu, jatkuva seuranta, aktiivinen informointi yksiköiden sisällä ja myös ulospäin antavat palautetietoa siitä, mitä muutoksia on hankkeen myötä tapahtunut ja miten siihen on reagoitu.

Väkivalta- ja vaaratilanteet sijoittuvat psykiatrisilla osastoilla useimmiten tiettyihin tiloihin ja ajankohtiin. Osastojen tunnistamat ongelmat liittyvät esimerkiksi hoitajien toimintaan, osaston käytäntöihin, osaston ilmapiiriin ja henkilökunnan ajoittaiseen vähyyteen.

Ongelmiin etsittiin erilaisia, muun muassa henkilökunnan osaamiseen ja tilojen rakenteisiin liittyviä ratkaisuja.

Osastojen yhteisiksi kehittämisalueiksi muodostuivat osaston tilat, yhteisraportointiin käytetty aika, potilaiden viikkosuunnitelma, virikkeellisyys ja aktiviteetit, väkivaltariskin arviointi, potilaiden ja omaisten informointi sekä potilaiden osallisuus hoidossa.

Mentorointia nuorille

Tutkimuksen mukaan tavaroiden heittelylle, paikkojen rikkomiselle ja sanalliselle uhkailulle on riskissä nuori mies, joka on vakituisessa työsuhteessa ja tekee vuoro-, yö- tai muuta epäsäännöllistä työtä. Myös aseella uhatuksi on riskissä joutua nuori mies.

Nuorten, juuri alalle tulleiden ja nuorten miesten kokemaan väkivaltaan tulee kiinnittää huomiota esimerkiksi mentoroinnin avulla, tutkijat ehdottavat.

Väkivaltatilanteiden ennakoiminen ja riskinhallinta pitää sisällyttää eri tason hoitoalan koulutuksen opinto-ohjelmiin sekä hoitoalan täydennyskoulutukseen. Henkilökunnalla tulee olla ajantasainen tutkimustieto ja taito hakea viimeisintä tietoa mahdollisimman laajasti.

Toimittaja
Leena Huovila

Aineisto

Julkaisu Maritta Välimäki, Tella Lantta, Minna Anttila, Virve Pekurinen, Mika Alhonkoski, Terhi Suvanne, Anna Laine, Kati Kannisto, Raija Kontio. 2013. Hoitajien työn hallinta psykiatrisen potilaan väkivaltatilanteissa. Turku 2013. Turun yliopisto. Hoitotieteen laitoksen julkaisuja A: 66/2013. ISSN 1236-7370. ISBN 978-951-29-5562-6. Avaa

Avaa

Tukea haastaviin tilanteisiin. https://www.tsr.fi/multimedia/asiantuntijat/tsr_psyko/index.html

Väkivalta hallintaan yhteistyöllä. https://www.tsr.fi/multimedia/radio/tsr_psyko_ro/index.html Avaa

Avaa

Avaa

http://www.edumental.fi/index.php/mika-edumental/tutkimustietoa/julkaisut/40-finnish/mika-edumental