Hoitotyön kliinisten asiantuntijatehtävien standardointi: Kansainvälisen osaamisvalmius -mallin kehittäminen

Tiivistelmä

Henkilöstön sitoutumista sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksikköön tulee parantaa ja terveydenhuollon tehokkuutta lisätä henkilöstömäärän kuitenkaan kasvamatta. Kasvaneet terveydenhuollon vaatimukset korostavat kliinisen osaamisen ja hoitotyön asiantuntijatehtävien sekä-koulutuksen vahvistamista. Ensimmäiset hoitotyön kliinisten asiantuntijoiden tehtävät perustettiin Suomessa 2000-luvun alussa, mutta tehtävien osaamisvaatimuksia ei ole aikaisemmin kuvattu.

Tutkimuksen tavoitteena on kehittää ja validoida asiantuntijapaneelin avulla hoitotyön kliinisen asiantuntijan kansalliset kompetenssikuvaukset. Tutkimus on osa mixed methods -tutkimusta, jonka osatutkimukset toteutetaan sekä kansallisena että kansainvälisenä yhteistyönä. Tutkimusaineistot analysoidaan laadullisin ja määrällisin menetelmin.

Tutkimustulokset, jotka valmistuvat vuoden 2017 aikana, tulevat olemaan merkityksellisiä hoitotyön kliinisten asiantuntijatehtävien standardoinnissa. Tuloksilla on myös sovellusarvoa kehitettäessä erikoissairaanhoidon sekä perusterveydenhuollon palvelujärjestelmän työnjakoa, tehokkuutta, laatua sekä terveydenhuollon koulutusta.

Hankkeen vastuuhenkilö

Krista Jokiniemi

Tiedote

Kliinisen hoitotyön asiantuntijoille osaamiskuvaukset

Kliinisen hoitotyön asiantuntijoille on validoitu kansalliset osaamiskuvaukset. Osaamiskuvauksiksi tarkentui 49 kompetenssia.

Osaamiskuvaukset kehitettiin ja validoitiin terveystieteiden tohtori, postdoc-tutkija Krista Jokiniemi Itä-Suomen yliopistosta. Työsuojelurahasto rahoitti tutkimusta stipendillä.

Hanke pohjautuu Jokiniemen väitöskirjatutkimukseen (TSR 114054).

Osaamiskuvauksiksi tarkentuneet 49 kompetenssia jakautuvat kliinisen hoitotyön (13 kpl), hoitoyhteisön (12 kpl), organisatorisen (14 kpl) ja tiedeperustaisen (10 kpl) osaamisen alueisiin.

Kohti WHO:n tavoitetta

Hankkeessa kansallisia kliinisen hoitotyön asiantuntijan osaamiskuvauksia tarkasteltiin kansainvälisiä kuvauksia vasten. Tämän jälkeen osaamiskuvaukset validoitiin suomalaisille asiantuntijoille suunnatussa tutkimuksessa.

Stipendikaudella Jokiniemi työskenteli McMaster-yliopistossa Kanadan Hamiltonissa. Tutkimus on osa laajempaa tutkimusta, jonka tarkoituksena on kuvata ja validoida kliinisen hoitotyön asiantuntijan osaamiskuvaukset ja kehittää kansainvälinen osaamisvalmiusmalli.

Tutkimus vastaa maailman terveysjärjestön WHO:n strategiseen tavoitteeseen optimoida terveydenhuoltopalveluissa erikoistuneiden ja laajavastuisten hoitotyön asiantuntijoiden, kuten kliinisen hoitotyön asiantuntijan tehtäviä.

Tehtävät Suomessa uusia

Suomessa hoitotyön asiantuntijatehtävien koulutus- tai osaamisvaatimuksia ei ole kansallisella tasolla aikaisemmin määritelty. Tehtävät ovat Suomessa uusia, ja tutkimusajankohtana niissä työskenteli noin 70 henkilöä.

Jokiniemen mukaan on tärkeä hyödyntää niiden maiden kokemusta, joissa tehtäviä on kehitetty pitkään. Kanadassa näitä tehtäviä on kehitetty 1970-luvulta lähtien.

Tuloksia voidaan hyödyntää kliinisen hoitotyön asiantuntijatehtävien suunnittelussa, standardoinnissa ja koulutuksen kehittämisessä sekä tutkimuksessa.

Tuloksista tiedotetaan syksyn 2017 aikana. Tavoitteena on saada osaamiskuvaukset työelämän, koulutus- ja johtotahojen sekä tiedeyhteisöjen ja muiden yhteistyötahojen käyttöön. Tuloksista kirjoitetaan yksi suomenkielinen ja kaksi englanninkielistä artikkelia, joita tarjotaan julkaistavaksi terveysalan lehtiin.

Jatkotutkimuksessa tarkastellaan osaamiskuvausten rakennevaliditeettia ja todennetaan osaamiskuvaukset kansainvälisessä toimintaympäristössä. Tuloksia hyödynnetään kansainvälisen kliinisen hoitotyön asiantuntijan kompetenssimittarin kehittämisessä.

Toimittaja
Leena Huovila