Hybridin työn näkyvyydet ja näkymättömyydet: työn tuottavuus (jälki)pandeemisen ajan tietotyön tiloissa

Tiivistelmä

Tutkimus analysoi laadullisesti hybrideissä tiloissa työskentelyn vaikutusta työn koettuun tuottavuuteen kolmella tietotyön toimialalla. Aineisto koostuu työntekijöiden ja työnantajien haastatteluista sekä kuva-aineistosta. Tutkimus tuottaa tietoa siitä, millaisissa tiloissa hybridiä tietotyötä tehdään sekä miten hybridiä työtä voidaan järjestää tilojen avulla tuottavuutta ja hyvinvointia tukien. Tutkimus kehittää välineitä hybridin työn ala- ja tilannekohtaiseen organisointiin ja johtamiseen.

Hankkeen vastuuhenkilö

Hanne Vesala

Tiedote

Hybridin työn tuottavuus suhteessa työn tiloihin

Tiivistelmä

Hankkeessa tutkittiin hybridin työn tuottavuutta erityisesti tilallisesta näkökulmasta. Aiempi tutkimustieto hybridin työn tuottavuudesta on ristiriitaista mutta positiivisesti painottunutta. Tiedetään kuitenkin myös, että kokemukset hybridistä työstä ovat hyvin jakaantuneita. Tämä tutkimus tuo kaivattua laadullista näkökulmaa aiheeseen niin työntekijät kuin työnantajatkin huomioiden. Tutkimuksessa. kerättyjen haastattelujen perusteella hybridin työn koettiin yleisesti parantaneen tuottavuutta sekä työntekijöiden että työnantajien näkökulmasta. Ristiriitaisiakin näkökulmia kuitenkin nousi esiin. Vaikka vapaus valita tila useimmiten tehosti työtä, yhteisöllisyyden ja työkulttuurin muutokset huolestuttivat monilla työpaikoilla.

Lähtökohdat

Hybridin työn arjen käytännöistä ja kokemuksista tarvitaan lisää ymmärrystä, ja tutkimus vastaa tähän tiedontarpeeseen. Koska hybridi työ kiteytyy tilan muutokseen, tutkimus halusi selvittää, kuinka 1) virtuaaliset ja fyysiset tilat yhdistyvät hybridissä työssä, 2) kuinka tilat koetaan sekä 3) miten ne vaikuttavat tuottavuuteen. Teoreettisesti tutkimus nojaa organisaatiotutkimuksessa ajankohtaisiin fenomenologisiin ja prosessuaalisiin teorioihin.

Aineisto

Tutkimus kohdistui kolmeen erilaiseen asiantuntijatyön toimialaan: 1) ohjelmistokehitys, 2) graafinen suunnittelu ja 3) julkisen sektorin psykologipalvelut. Kultakin alalta haastateltiin 15 työntekijää, jotka lisäksi ottivat valokuvia heille tärkeistä etätyön tiloista. Työnantajia haastateltiin kolme kultakin alalta. Tutkittavat löydettiin jakamalla tutkimuskutsua monikanavaisesti sekä suoraan kontaktoimalla. Aineistossa on edustettuna eri kokoisia ja tyyppisiä työpaikkoja koko Suomen alueelta.

Menetelmät

Aineistonkeruu- ja analyysimenetelmät pohjautuivat fenomenologiseen filosofiaan pyrkien antamaan tilaa kokemusten vapaalle ilmaisulle. Valokuvan ottaminen oli luova harjoitus, joka orientoi työntekijöitä pohtimaan hybridin työn kokemustaan. Työntekijät haastateltiin siten, että he olivat omissa etätyön tiloissaan; näin haastattelut tavallaan olivat osa hybridin työn kokemusta. Aineiston analyysi on toteutettu iteratiivisella otteella sekä erityiset nyanssit että kattavuus huomioiden.

Tulokset ja johtopäätökset

Hybridin työn koettiin vaikuttaneen tuottavuuteen pääasiassa myönteisesti, mutta taustalla oli monia erilaisia prosesseja. Yhteisöllisyys oli samalla heikentynyt, mutta perinteiseen läsnätyöhönkään ei haluttu palata. Psykologityössä oli työn vuorovaikutteisuudesta johtuen eniten epävarmuutta suhtautumisessa hybridiin työhön. Parempi työtilan hallinta tuki tunnesäätelyä, luovuutta ja reflektiivisyyttä. Erilaisten tilojen törmäyttäminen voisi olla tapa jatkossa kehittää tietotyön luovuutta.

Uutuusarvo ja sovellettavuus

Tutkimus tuotti lisätietoa siitä, kuinka tuottavuus on hybridissä työssä monen asian summa. Ajatustyöläiset hyötyvät yksilöllisten työtapojen löytymisestä. Myös tietotyön kehollisuuden ymmärtäminen on osa tehokasta työskentelyä. Samalla työntekijöiden tarpeet suhteessa tiloihin ja yhteisöön voivat olla hyvin erilaisia, mikä voi luoda työyhteisöön jännitteitä. Tulokset auttavat hybridin työn kokemusten sanoittamisessa sekä parempien työtapojen ja ilmpiirin kehittämisessä hybrideillä työpaikoilla.

Aineisto

Tiivistelmä Avaa