Hybridityöntekijöiden fyysinen aktiivisuus

Tiivistelmä

Toimistotyöntekijöiden työ on hyvin passiivista ja vaarana on, että lisääntynyt etätyö vähentää fyysistä aktiivisuutta entisestään. Esittelen suullisessa konferenssiesityksessäni etä- ja toimistotyöpäivän eroja fyysisessä aktiivisuudessa hybridityöntekijöillä. Uudet tutkimustulokset tukevat etätyöpäivään suunnattujen fyysistä aktiivisuutta lisäävien ohjelmien ja toimien suunnittelussa ja kohdentamisessa.

Hankkeen vastuuhenkilö

Tuija Leskinen

Tiedote

Päivittäinen fyysinen aktiivisuus etä- ja toimistotyöpäivänä

Tiivistelmä

Esitykseni pohjautui hybridityöntekijöiden fyysistä aktiivisuutta tutkivan WORKDAY-hankkeeni ensimmäisiin tutkimuslöydöksiin. Tutkimustulokset osoittivat, että toimistotyöntekijät kerryttävät keskimäärin puoli tuntia enemmän istumista etätyöajallaan toimistotyöaikaan verrattuna, vaikka seisomaannousujen määrä on suurempi etätyössä. Lisäksi vapaa-ajan reipas ja rasittava aktiivisuus näyttäisi olevan vähäisempää etätyöpäivänä. Etätyö saattaa siis passivoittaa toimistotyöntekijöitä entisestään. Vaikka etätyössä istumisen tauottamista tapahtuu useammin, tauot saattavat olla liian lyhyitä paikallaanoloajan vähentämiseksi. Etätyöhön suunnattujen ohjeiden ja toimien tulisikin keskittyä pidempien aktiivisten taukojen suosittelemiseen.

Tausta

ISPAH on kansainvälinen järjestö, joka tavoittelee fyysisesti aktiivisen elämän mahdollistamista kaikille. Yksi väylä fyysisen aktiivisuuden lisäämiseen on työpaikat, jossa työssäkäyvät viettävät ison osan arkipäivistään. Viime vuosien aikana toimistotyöt ovat siirtyneet koteihin ja muihin etätyöympäristöihin. Pandemian aikaiset tutkimustulokset viittaavat siihen, että etätyö lisää paikallaanolon määrää. Tutkimustulokseni antoivat päivitettyä tietoa etätyöpäivän fyysisestä aktiivisuudesta.

Aineisto

Tutkimukseeni osallistui 99 hybridityöntekijää (84% naisia, keski-ikä 42±10 vuotta), jotka pitivät reiteen kiinnitettävää Fibion SENS liikemittaria vähintään seitsemän päivän ajan. Mittausjakson tuli sisältää sekä etä- että toimistotyöpäiviä. Valveillaoloaika, työaika ja työntekopaikka määritettiin päiväkirjamerkinnöistä. Etätyöpäivän ja toimistotyöpäivän aktiivisuuseroja (paikallaanolo, kevyt aktiivisuus (sis. seisomisen) ja reipas/rasittava aktiivisuus) testattiin lineaarisilla sekamalleilla.

Tulokset ja johtopäätökset

Etätyöaika kerrytti 31 (LV 12-51) minuuttia enemmän paikallaanoloa toimistotyöaikaan verrattuna. Lisäksi etätyöpäivän vapaa-ajalla kertyi 7,5 (LV3-12) minuuttia vähemmän reipasta ja rasittavaa aktiivisuutta toimistotyöpäivän vapaa-aikaan verrattuna. Nämä tulokset antavat viitteitä siitä, että etätyöpäivä passivoittaa toimistotyöntekijöitä entisestään, etenkin aamun tunteina aktiivisuus oli erityisen matalaa. Ohjeita ja toimia etätyöpäivän fyysisen aktiivisuuden lisäämiseksi tarvitaan.

Uutuusarvo ja sovellettavuus

Konferessi antoi mahdollisuuden esitellä uusia tutkimustuloksiani ja verkostoitua muiden työelämätutkijoiden kanssa. Yhteistyöllä voimme paremmin tulkita tutkimustuloksieni merkitystä etätyöntekijöille ja heille suunnattujen ohjeiden ja toimien päivittämisessä. Tavoitteenani on suunnitella ja toteuttaa etätyöhön suunnattu interventiotutkimus päivittäisen fyysisen aktiivisuuden lisäämiseksi. Konferenssissa sidottu kansallinen ja kansainvälinen yhteistyö tukee tätä tavoitetta erinomaisesti.

Aineisto

Konferenssiesitys Avaa