Hyvä digitalisoituvan työn johtaminen sote-ammattilaisten näkökulmasta (eLead)

Hanketiedot

Hankenumero
240074

Hakija
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Toteuttaja
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Lisätietoja
Tarja Heponiemi
tarja.heponiemi@thl.fi

Toteutusaika
2.9.2024 - 31.8.2026

Työsuojelurahaston päätös
30.5.2024
110 000 euroa

Kokonaiskustannukset
169 520 euroa

Tulokset valmistuneet
14.10.2026

Tiivistelmä

Sosiaali- ja terveydenhuollon digitalisaatio ja hyvinvointialueuudistus edellyttävät uudenlaista digitalisoituvan työn johtamista sekä digitaalisin menetelmin tapahtuvaa johtamista. Hankkeen tavoitteena on tutkia hyvinvointialueiden e-johtamisen tilaa sekä kartoittaa ammattilaisten tarpeita ja toiveita. Hankkeessa tuotetaan haastattelujen, kyselyjen ja yhteiskehittämisen avulla hyvän e-johtajuuden käytännöt johtajien työn tueksi. Hanke tehdään yhteistyössä kolmen hyvinvointialueen kanssa.

Hankkeen vastuuhenkilö

Tarja Heponiemi

Tiedote

Hyvä e-johtajuus lähtee ammattilaisten tarpeista

14.10.2026

Tiivistelmä

Hankkeen tarkoituksena oli monimenetelmällisesti kartoittaa ammattilaisten e‑johtajuuteen liittyviä tarpeita ja toiveita, tarkastella e‑johtajuuden tilaa hyvinvointialueilla sekä tunnistaa siihen yhteydessä olevia tekijöitä. Tuotimme tutkimusnäyttöön perustuvat ’hyvän e‑johtajuuden käytännöt’ sekä kehitimme e‑johtajuuden arviointimittarin organisaatioiden käyttöön. Tutkimus oli kolmivaiheinen monimenetelmällinen kokonaisuus, jossa hyödynnettiin ammattilaisten ryhmähaastatteluja, kyselytutkimusta sekä Delfoi-asiantuntijapaneelia. Hanke tuotti sekä uutta tutkimustietoa että käytännön työkaluja sosiaali- ja terveydenhuollon e‑johtajuuden kehittämiseen ja tarjosi täten käytännönläheisen työvälineen johtajille ammattilaisten tukemiseen.

Kerro hankkeen käynnistämisen lähtökohdat, teoriatausta, uutuusarvo ja tavoitteet.

Tarkoituksena oli monimenetelmällisesti kartoittaa sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten e‑johtajuuteen liittyviä tarpeita ja toiveita, tarkastella e‑johtamisen tilaa hyvinvointialueilla sekä tunnistaa siihen yhteydessä olevia tekijöitä. Tavoitteena oli fransformationaaliseen johtajuusteoriaan pohjautuen tuottaa tutkimusnäyttöön perustuvat ’hyvän e‑johtajuuden käytännöt’ sekä kehittää ja validoida e‑johtajuuden arviointimittari organisaatioiden käyttöön.

Aineisto

Tutkimus eteni kolmivaiheisena monimenetelmällisenä kokonaisuutena. Ensimmäisessä vaiheessa kerättiin laadullinen aineisto nominal group tehcnique (NGT) -menetelmää hyödyntävillä ammattilaisten (n = 33) ryhmähaastatteluilla. Toisessa vaiheessa toteutettiin laaja kyselytutkimus (n = 991), ja kolmannessa vaiheessa kehitettiin e‑johtajuuden käytäntöjä Delfoi-menetelmällä asiantuntijapaneelissa (n = 44). Lisäksi hankkeessa kehitettiin e‑johtajuuden arviointimittari.

Menetelmät

Haastatteluaineisto analysoitiin induktiivisella temaattisella sisällönanalyysillä, minkä jälkeen tunnistetut alateemat jäsennettiin teoriaohjaavasti e-johtamisen kolmen mekanismin mukaisesti. Kyselyaineisto analysoitiin tilastollisin menetelmin, kuten logistisilla regressio- ja kovarianssianalyyseillä, ja tulosten luotettavuutta parannettiin vakioinneilla. E‑johtajuuden käytäntöjä kehitettiin kolmen kierroksen Delfoi-menetelmällä toteutetussa asiantuntijapaneelissa.

Tulokset ja johtopäätökset

Ammattilaiset odottivat esihenkilöiltä ymmärrystä digitaalisen työn arjesta, yksilöllisten osaamistarpeiden huomioimista sekä riittäviä resursseja ja tukea. Työhyvinvoinnin kannalta keskeisiä olivat riittävät resurssit, johtamisen oikeudenmukaisuus, osallisuuden tukeminen ja digitaalisen osaamisen kehittäminen. Tulokset viittaavat siihen, että hyvä e-johtajuus voi edistää ammattilaisten hyvinvointia ja osaamista sekä vahvistaa organisaatioiden resilienssiä ja veto- ja pitovoimaa.

Uutuusarvo ja sovellettavuus

Organisaatiot voivat hyödyntää hankkeessa tuotettua tutkimustietoa e‑johtamisen nykytilasta sekä hankkeessa kehitettyjä e‑johtajuusmittaria ja -käytäntöjä e‑johtajuuden nykytilan arviointiin, kehittämistarpeiden tunnistamiseen sekä esihenkilötyön ja johtamiskoulutusten pitkäjänteiseen ja systemaattiseen kehittämiseen. Lisäksi käytäntöjä voidaan hyödyntää digitaalisen työn resursoinnin, käyttöönottojen johtamisen ja työhyvinvoinnin edistämisen tukena.

Aineisto

Anu-Marja Kaihlanen, Lotta Virtanen, Emma Kainiemi, Tarja Heponiemi. Hyvä digitalisoituvan työn johtaminen sote-ammattilaisten näkökulmasta. Loppuraportti. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Työpaperi 28/2026
ISBN 978-952-408-714-8 (verkko),
ISSN 2323-363X (verkko),
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-408-714-8 Avaa

Haastatteluartikkeli BMC HSR Avaa

Päätöksen tueksi: hyvän e-johtajuuden käytänteet Avaa

På väg mot ett got e-lederskap Avaa

Tutkimuksesta tiiviisti: Digitaalisen työn johtaminen hyvinvointialueilla Avaa

julkaistu artikkeli FinJeHeWissä Avaa

artikkeli JMIR Medical Informatics Avaa

Julkaisuluettelo Avaa

Tutkimuksesta tiiviisti digitaalisesta asiakastyöstä Avaa