Hyvä Työ
Kehittämisavustus
Hanketiedot
Hankenumero
115058
Hakija
BPM-Palvelut Oy
Toteuttaja
BPM-Palvelut Oy
Lisätietoja
Jorma Korpela
jorma.korpela@evl.fi
Toteutusaika
2.1.2015 - 30.12.2016
Työsuojelurahaston päätös
9.2.2015
35 250 euroa
Kokonaiskustannukset
70 500 euroa
Tulokset valmistuneet
30.12.2016
Tiivistelmä
”Hyvä Työ” -hankkeessa kehitetään Kotka-Kymin seurakuntayhtymälle ja seurakunnille henkilöstön työhyvinvoinnin hallintajärjestelmä. Hankkeen toimenpiteet kehittävät yhtymän seurakuntien välistä yhteistyötä sekä auttavat seurakuntia sopeutumaan koko kirkon rakenneuudistukseen.
Kehittämisen lähtökohtana on työyhteisöjen toiminnan kehittäminen työlähtöisten menetelmien kautta. Laajempana viitekehyksenä toimii Kirkon Työelämä 2020 ohjelma, jonka linjausten mukaan hankkeen käytännön toimenpiteet suunnitellaan ja toteutetaan. Kotka-Kymin seurakuntayhtymä toimii yhtenä ohjelman pilottiseurakuntana.
Hankeen toimenpiteiden keskiössä on työyhteisötoiminta, jonka tavoitteena on työn sujuminen, työn kehittäminen työyhteisöissä sekä kokonaisvaltaisen työhyvinvoinnin edistäminen. Työyhteisöpainotuksesta huolimatta hankkeen toimijaverkosto on laaja käsittäen työyhteisöjen lisäksi hallinnon ja johtamisen, työhyvinvointipalveluiden tuottajat, seurakuntien sisäisen sekä ulkoisen verkostoyhteistyön, teknologian hyödyntämisen sekä sisäisen ja ulkoisen tiedottamisen.
”Hyvä Työ” hankkeen moniammatillisen asiantuntijaryhmän työn koordinoinnista vastaa BPM-Palvelut yhdessä hankkeen johdon kanssa.
Hankkeen vastuuhenkilö
Jorma Korpela
Tiedote
Yhteinen toimintamalli yhteiselle seurakunnalle
30.12.2016Kotka-Kymin seurakuntayhtymä uudisti nopeasti seurakuntiensa
toimintajärjestelmän ja kehitti seurakuntien yhteistyötä.
Hyvä Työ -hankkeessa luodun toimintajärjestelmän pitäisi parantaa
sekä henkilöstön työhyvinvointia että seurakuntien palveluita.
Tehokas toimintajärjestelmä auttaa seurakuntia sopeutumaan kirkon
rakennemuutokseen ja asiakkaiden toiveisiin.
Työsuojelurahaston rahoittamaa kehittämishanketta johti
BPM-Palvelut Oy, joka kokosi kahdeksanhenkisen asiantuntijaryhmän.
Hankeaikana tuli päätös Kotkan, Langinkosken ja Kymin seurakuntien
yhdistämisestä, mikä nopeutti hanketta.
Työhyvinvoinnin käsikirja
Kotka-Kymin seurakuntayhtymä mallinsi seurakuntien yhdistymisen
ja kirkon rakenneuudistuksen tueksi työhyvinvoinnin kehittämisen
organisaation. Näin johdon laatima strategia jalkautetaan
työyhteisöihin.
Työhyvinvoinnin organisaatio, strategiat sekä työyhteisöjen
toiminta on kirjattu Työhyvinvoinnin käsikirjaan, joka on jaettu
henkilöstölle. Käsikirja on saatavilla internetissä.
Terveys mallilleen
Henkilöstön työkykyä ja terveyttä edistettiin kehittämällä
työterveyshuollon ja muiden kumppanien tuottamia palveluita.
Kehittämisessä hyödynnettiin terveyskyselyä. Sen perusteella on
kokeiltu ehkäiseviä ja kuntouttavia toimenpiteitä kolmiportaisen
terveysriskiluokituksen (matala, kohonnut tai korkea riski) mukaan.
Toimintamallilla Kelan korvausluokkien mukaiset työterveyspalvelut
liitetään saumattomasti muihin työhyvinvointi- ja tukipalveluihin.
Henkilöstön omaa aktiivisuutta terveyden ja työkyvyn ylläpitoon
kannustettiin muun muassa liikuntaryhmillä ja harjoitusohjelmilla.
Lisäksi perustettiin Liikuttajat-työryhmä jatkamaan aktivointia.
Työterveyshuollosta hankkeeseen osallistuivat vastaava
työterveyshoitaja, vastaava lääkäri ja työfysioterapeutit.
Kaikki mukana
Kokonaisvaltainen työhyvinvointi perustuu työn sujumiseen
työyhteisössä. Hyvä Työ – hankkeeseen osallistui koko Kotka-Kymin
seurakuntayhtymän henkilöstö, 120 työntekijää. Työpäiviä oli 168.
Työyhteisöt laativat yhdessä omat työhyvinvointisuunnitelmat,
jotka johto Johto käsittelee.
Hankkeessa palveluiden kehittäminen ja yhtenäistäminen
perustuivat Kotimaa Oy:n ylläpitämään 360-tietokantaan ja
palveluiden kehittämiseen soveltuvaan Ristikko-menetelmään.
Tietokannan analysoinnilla selvitetään myös seurakuntalaisten
käsitys palvelutarpeesta, jonka jälkeen palveluita pystytään
kehittämään asiakaslähtöisesti.
Qualitas/IMS järjesti palveluprosessien kehittämisen ja
tuotteistamisen koulutuspäivän seurakuntayhtymän esimiehille ja
johdolle.
Ulkopuolisille tuotettavia palveluita kehitettiin ottamalla
erilaiset asiakasryhmät huomioon. Painoalueina olivat Ristiniemen
kurssikeskuksen palvelut.
Toimittaja
Hannu Kaskinen