Hyvinvointia ja tuloksellisuutta hyvällä henkilöstöjohtamisella – HYÖTY

Tiivistelmä

Tutkimushankkeessa tarkastellaan henkilöstöjohtamisen (HRM), työhyvinvoinnin ja organisaation tuloksellisuuden välisiä yhteyksiä. Hankkeen tavoitteena on lisätä tietoa siitä, miten henkilöstöjohtamisen keinoin, kuten osallistavilla tai sitouttavilla henkilöstökäytännöillä, voidaan edistää sekä henkilöstön hyvinvointia että yrityksen/toimipaikan tuloksellisuutta. Tavoitteena on avata HRM-tuloksellisuus -keskusteluista tuttua ns. mustaa laatikkoa (so. välittäviä mekanismeja) mm. esimiestyön, ikääntymisen ja työn organisoinnin näkökulmista. Yhtenä osa-alueena hankkeessa tarkastellaan työhyvinvoinnin ja tuloksellisuuden keskinäistä suhdetta.

Hankkeen toimialat ovat metalliteollisuus ja vähittäiskauppa sekä yksityinen ja julkinen terveydenhoitoala. Aineistonkeruu tapahtuu pääosin johdolle ja henkilöstölle suunnatuilla kyselylomakkeilla sekä asiantuntijahaastatteluilla. Terveydenhoitoalalla kohteena on kaksi suurta organisaatiota, toinen yksityiseltä ja toinen julkiselta sektorilta. Niistä kerätään laajemmin case-aineistoa. Hanke hyödyntää Työterveyslaitoksella aiemmin kerättyjä metalliteollisuuden ja vähittäiskaupan aineistoja, mikä mahdollistaa tulosten ainakin osittaisen pitkittäistarkastelun. Hanke toteutetaan yhteistyössä Työterveyslaitoksen Työ ja yhteiskunta tiimin kanssa.

Hankkeen tuloksia julkaistaan tutkimusprojektin jälkimmäisellä puoliskolla 2012-13. Lopulliset tulokset ovat valmiina kesällä 2013.
Hanke toteutetaan yhteistyössä Työterveyslaitoksen Työ ja yhteiskunta tiimin kanssa.

Hankkeen vastuuhenkilö

Sinikka Vanhala

Tiedote

Hyvällä henkilöstöjohtamisella plussaa viivan alle

Työntekijöiden hyväksi kokema henkilöstöjohtaminen parantaa
organisaation tuloksellisuutta. Onnistuneen henkilöstöstrategian
toteutuksen avaimet ovat esimiesten käsissä.

Aalto-yliopiston tutkimuksen mukaan työntekijöiden kokemus
työpaikan henkilöstökäytännöistä on yhteydessä organisaation
suorituskykyyn. Nimenomaan työntekijöiden kokemus on
merkityksellistä, sillä johdon ja henkilöstön näkemykset
henkilöstöjohtamisesta poikkeavat usein suurestikin toisistaan.

Henkilöstötyön onnistumisessa ja kokemuksissa kriittinen rooli on
esimiehillä: he vievät toimet käytäntöön.

Tutkijat kannustavat siksi parantamaan esimiesten monesti
puutteellisia valmiuksia jalkauttaa henkilöstöstrategiaa.

Lisäksi henkilöstökäytäntöjä kannattaa kehittää työntekijöitä
osallistavaan suuntaan, sillä työntekijän mahdollisuus vaikuttaa
omaan työhönsä kohentaa paitsi tämän työkykyä ja hyvinvointia myös
sitoutumista työhön.

Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun tutkimuksessa selvitettiin
vuosina 2011–2013, miten henkilöstöjohtamisen keinoin voidaan
samanaikaisesti edistää sekä henkilöstön hyvinvointia että
organisaation tuloksellisuutta. Hankkeessa tutkittiin myös
esimiestyön, iän ja töiden organisoinnin roolia.

Tutkimuksessa oli mukana 201 toimipaikkaa vähittäiskaupan ja
metalliteollisuuden alalta sekä yksi sairaala. Tutkimus perustuu
lähes 1650 henkilövastaukseen. Työsuojelurahasto rahoitti
tutkimusta.

Reilu esimies luo hyvinvointia

Tutkimuksen tulosten mukaan esimiestyö sekä työntekijän
mahdollisuus osallistua työhönsä ovat tärkeimpiä työhyvinvoinnin
selittäjiä.

– Hyvinvoinnin lähde työntekijöille on säännöllinen,
ystävällinen ja työntekijän näkemykset huomioonottava vuorovaikutus
esimiehen kanssa. Samoin tärkeää on työntekijän oikeudenmukainen ja
tasapuolinen kohtelu.

Esimiehillä on myös suuri vaikutus siihen, miten osallistaviksi
henkilöstötoimet koetaan.

Osallistuvuudesta kertovat muun muassa se, missä määrin
työprosessit koetaan omiksi, työntekijät ovat selvillä työhönsä
vaikuttavista asioista ja kokevat voivansa tehdä työnsä
tehokkaasti.

Lisäksi osallistuvassa organisaatiossa on yhteistyön ilmapiiri,
jossa innostetaan osallistumaan ja rohkaistaan tekemään asioita
uusilla ja paremmilla tavoilla.

Välitön esimiessuhde vaikuttaa myös organisaatioon sitoutumiseen.

Osastonhoitaja esimiehenä tuplaroolissa

Tutkimuksessa perehdyttiin myös sairaaloiden osastonhoitajien
erityiseen esimiesasemaan. Heillä on vaativa kaksijakoinen rooli,
kun he sovittavat yhteen hoitajien ja organisaation arvomaailmoja.

Osastonhoitajat ovat sekä työhyvinvoinnista huolehtijoita että sen
mahdollistajia.

Mahdollistajina osastonhoitajat keskittyvät erityisesti
tuloksellisuuteen, kun taas huolenpitäjän roolissa työhyvinvointi
on osastonhoitajalle valvonnan alaisena oleva asia.

Osastonhoitajat sukkuloivat työssään näiden kahden roolin välillä,
mikä on jossakin määrin ristiriitaista. Sairaalayhteisössä olisikin
tärkeä ymmärtää osastonhoitajien haastava kaksoisrooli.

Tyytyväisyys tuo lisää työvuosia

Tutkimuksen 45 vuotta täyttäneiden vastaajien orientoituminen
työssä jatkamiseen vielä 63 ikävuoden jälkeen riippuu selkeästi
terveydestä ja työkyvystä. Siihen vaikuttavat myös työn
kuormittavuus ja työtyytyväisyys.

Työkyvyn ylläpitäminen ja työuupumuksen ehkäisy sekä myönteisen
työskentelyilmapiirin rakentaminen työpaikoille ovat tekijöitä,
joiden avulla yrityksissä pystytään vaikuttamaan työntekijöiden
eläkeajatuksiin ja työssä jatkamisen pituuteen.

Menestystä organisoinnilla

Myös töiden organisoinnilla on yhteys työhyvinvointiin ja
organisaation tuloksellisuuteen.

Hyvin menestyvissä organisaatiossa käytetään muita enemmän
joustavia työaikoja. Tämä lisää tutkimuksen mukaan työmotivaatiota.

Hyvin menestyneillä toimipaikoilla oli myös vähemmän
kehittämistarpeita kuin keskinkertaisesti menestyneillä
toimipaikoilla.

Vähittäiskaupan puolella sitoutumista lisäsivät joustavien
työaikojen lisäksi vähäinen vuokratyövoiman käyttö ja
määräaikaisten sopimusten uusiminen.

Yhä strategisempaa johtamista

Henkilöstöjohtamisessa näyttää olevan vallalla muodollisuuden ja
strategisuuden trendi.

Esimerkiksi kirjallisten henkilöstöstrategioiden osuus on kasvanut
pienissä ja keskisuurissa vähittäiskaupan toimipaikoissa lähes
samalle tasolle kuin yli 200 henkilöä työllistävissä yrityksissä.

Myös muiden kirjallisten asiakirjojen, kuten
liiketoimintastrategian tai kirjallisten tehtävänkuvien osuus on
noussut vuodesta 1997.

– Henkilöstötoiminnon näkökulmasta aiottujen henkilöstökäytäntöjen
jalkauttaminen ovat keskeisiä asioita. Vaikka yrityksellä olisi
miten edistyksellinen henkilöstöstrategia tahansa ja pitkälle
mietityt henkilöstökäytännöt, ne eivät välttämättä tavoita
työntekijätasoa tarkoitetulla tavalla, muistuttavat “HYÖTY –H
yvinvointia ja tuloksellisuutta hyvällä henkilöstöjohtamisella”
-raportin tutkijat.

Toimittaja
Camilla Lehtinen

Aineisto

Vanhala, S. (toim.) (2013). Hyöty – Hyvinvointia ja tuloksellisuutta hyvällä henkilöstöjohtamisella. Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun julkaisuja, Kauppa ja talous 5/2013. Aalto-yliopiston kauppa-korkeakoulu, Helsinki. ISBN 978-952-60-5409-4 ISBN 978-952-60-5408-7 (pdf) ISSN-L 1799-4799 ISSN 1799-4799 (printed) ISSN 1799-4802 (pdf) http://epub.lib.aalto.fi/pdf/hseother/Aalto_Report_KT_2013_005.pdf Avaa

Vanhala Sinikka. Hyvinvointia ja tuloksellisuutta hyvällä henkilöstöjohtamisella (HYÖTY). Loppuraportti 29.10.2013. http://management.aalto.fi/fi/research/projects/hyoty/loppuyhteenvetoraportti.pdf Avaa

http://wiki.aalto.fi/display/hyoty