Hyvinvointialueen johtoryhmän jäsenten työhyvinvointi dualistisessa johtamisympäristössä
Tutkimus
Hanketiedot
Hankenumero
240358
Hakija
AMS Henkilöstöpalvelut Oy
Toteuttaja
AMS Henkilöstöpalvelut Oy
Lisätietoja
Annemaija Summanen
annemaija.summanen1958@gmail.com
Toteutusaika
1.11.2024 - 31.7.2025
Työsuojelurahaston päätös
8.10.2024
16 000 euroa
Kokonaiskustannukset
26 204 euroa
Tulokset valmistuneet
14.8.2025
Tiivistelmä
Tutkimuksessa tutkitaan hyvinvointialueen johtoryhmän jäsenten kokemuksia työhyvinvoinnin ulottuvuuksista ja niiden merkityksestä johtamistyöhön dualistisessa johtamisympäristössä. Hyvinvointialue pyrkii sopeuttamaan talouttaan valtion ja hyvinvointialueen luottamushenkilöstön keskenään usein jopa ristiriitaisten tavoitteiden vaatimuksena. Nopea organisoituminen vuonna 2023 on saattanut tuoda johtamistyöhön lisäpaineita ja jännitteitä. Tutkimuksessa sovelletaan narratiivista tutkimusta.
Hankkeen vastuuhenkilö
Annemaija Summanen
Tiedote
Hyvinvointialueen dualistinen johtamisympäristö: Miten jaksaa johtoryhmän jäsen ja johtoryhmä?
14.8.2025Tiivistelmä
Tutkimuksen tehtävänä on lisätä ymmärrystä johtoryhmän jäsenten työhyvinvoinnista. Narratiiviset kertomukset sisältävät työn imu ja työuupumuskertomuksia sekä näiden vaihtelua johtamistyössä ja poliittisten päättäjien toiminnasta työhyvinvointiin. Työhyvinvoinnin työn imu ja työuupumus vaihtelu koettiin suurelta osin aluehallitusten kokouspäivinä. Tutkimus todentaa poliittisten päättäjien johtajuuden merkitystä työhyvinvointiin ja työpahoinvointiin. Tulokset korostavat johtoryhmän puheenjohtajan ja aluehallituksen puheenjohtajiston hyvää ihmisjohtajuutta. Tutkimus tuottaa suoraan työelämään sovellettavaa tietoa poliittisille päättäjille. Lisäksi tutkimus kuvaa huonon johtajuuden seuraukset johtoryhmän jäsenten työhyvinvointiin.
Kerro hankkeen käynnistämisen lähtökohdat, teoriatausta, uutuusarvo ja tavoitteet.
Vuoden 2023 alusta käynnistyi Suomen suurin julkishallinnon organisaatiouudistus, kun palvelut siirtyivät itsehallinnollisille hyvinvointialueille. Johtoryhmän toimintaan kohdistuu muutosvaiheessa kova työkuormitus. Johtoryhmän jäsenien omalla työhyvinvoinnilla on suuri merkitys johtamistyössä. Taustalla teoriat: Warrin hyvinvoinnin malli ja Karasekin työn vaatimusten ja voimavarojen malli (TV-TV). Narratiivisella tutkimuksella ja Labowin ja Waletzkyn analysointimallilla saavutin tavoitteen.
Aineisto
Tutkimuksen kohdejoukko oli yhden hyvinvointialueen 15 johtoryhmän jäsenen työhyvinvointikertomukset ja kolmen aluehallituksen puheenjohtajiston kertomukset. Narratiiviset haastattelut sisälsivät heidän käsityksiään siitä, miten he näkivät dualistisen johtamisen merkityksen johtoryhmän jäsenten työhyvinvointiin. Työhyvinvoinnin kaksi polkua työn imu ja työuupumus muokattiin työn vaatimusten ja työn voimavarojen (TV-TV) työhyvinvointia edistäviin ja heikentäviin voimavaroihin.
Menetelmät
Tutkimus oli laadullinen narratiivinen tutkimus. Tutkimuksessa kyse oli johtoryhmän jäsenten johtamiskontekstissa olevasta narratiivisesta maailmasta ja heidän merkityksistään omaan ja johtoryhmän työhyvinvointiinsa liittyen. Tutkimuksessa käytettiin yksilöhaastatteluja, jotka pitivät sisällään eri teemoja. Niiden avulla saatiin kerättyä haastateltavien omiin kokemuksiin ja merkityssisältöihin liittyviä kokemuksia ja näkemyksiä tutkimusaiheesta. Haastattelut litteroitiin.
Tulokset ja johtopäätökset
Ensimmäisenä toimintavuonna työskentely opetti johtoryhmän jäsentä ja johtoryhmää selviytymään johtamistyössään. Miten erilaisiin ristiriitoihin suhtauduttiin, miten niitä johtoryhmässä yhdessä ratkottiin ja miten toimittiin poliittisten päättäjien kanssa. Työstä selviydyttiin aluehallituksen puheenjohtajiston hyvällä ihmisten johtajuudella ja hyvällä esihenkilö tuella. Johtopäätös työhyvinvoinnin ulottuvuuksista oli, että johtoryhmän jäsenet työskentelivät koko valtuustokauden työn imussa.
Uutuusarvo ja sovellettavuus
Tutkimuksen perusteella erityisesti johtoryhmän jäsenten ja johtoryhmän työhyvinvoinnista tulisi poliittisten päättäjien olla enemmän kiinnostuneita. Tuloksia voitaisiin hyödyntää poliittisille päättäjille, hyvinvointialueille, kuntaorganisaatioille, johtoryhmän jäsenille, henkilöstöammattilaisille, esihenkilöille, pääluottamusmiehille ja työsuojeluvaltuutetuille. Tulokset ovat hyödennettävissä hallinto- ja toimintakäytännön kehittämisessä uudella vaalikaudella.