Hyvinvointialueen muutoskyvykkyys digitaalisessa transformaatiossa

Tiivistelmä

Konferenssin suullinen esitys käsittelee digitaalisen transformaation johtamista ja organisaation muutoskyvykkyyttä julkisissa hyvinvointipalveluissa Lapin hyvinvointialueen tapausesimerkin kautta. Tarkastelen, miten muutoskyvykkyys rakentuu ja ilmenee samanaikaisesti organisaation, johtamisen ja arjen työn tasoilla sekä miten nämä tasot tukevat tai hidastavat digitaalisten uudistusten etenemistä.

Hankkeen vastuuhenkilö

Riikka Poikela

Tiedote

Konferenssiesitys muutoskyvykkyydestä hyvinvointialueen digitaalisessa transformaatiossa

Tiivistelmä

Konferenssi tarjosi arvokasta sisältöä julkisen johtamisen tutkimukseen sekä mahdollisuuden esitellä omaa tutkimusta vuorovaikutteisessa työryhmämuodossa. Pienryhmäkeskustelut lisäsivät osallistujien kiinnostusta ja mahdollistivat monipuolisen palautteen erityisesti tutkimuksen kontekstista, rajauksesta ja aineistojen käytöstä. Konferenssi tuki myös kansainvälistä verkostoitumista ja loi uusia yhteistyömahdollisuuksia eri Euroopan maihin. Keskusteluissa korostui muutoskyvykkyyden tutkimuksen merkitys transformaation johtamisessa sekä tarve huomioida systeemisten tekijöiden lisäksi inhimilliset näkökulmat. Tämä vahvisti tutkimuksen ajankohtaisuutta ja työelämärelevanssia erityisesti hyvinvointialueuudistuksen kaltaisissa muutoksessa.

Tausta

Tilaisuuteen osallistuttiin esittelemään tutkimusta, joka tarkastelee digitaalista transformaatiota hyvinvointialueilla monitasoisen muutoskyvykkyyden näkökulmasta. Tavoitteena oli saada kansainvälistä palautetta tutkimuksesta, arvioida sen ajankohtaisuutta ja vahvistaa verkostoja. Taustalla oli tarve tuottaa uutta tietoa siitä, miten systeemiset ja inhimilliset tekijät yhdessä tukevat tai hidastavat muutosta julkisissa sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluissa.

Aineisto

Tilaisuudessa esiteltiin työsuojelurahaston rahoittaman tutkimuksen ensimmäisiä tieteellisiä tuloksia otsikolla The Dynamics of Multi-level Digital Transformation – Organisational Change Capability in Public Wellbeing Services. Tutkimusaineisto on kerätty haastattelemalla 16 hyvinvointialueen lähiesihenkilöä eri toimialoilta. Aineisto on analysoitu hyödyntäen teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä, hyödyntäen muutoskyvykkyyden käsitteistöä monitasoisessa viitekehyksessä.

Tulokset ja johtopäätökset

Konferenssissa saatu palaute vahvisti tutkimuksen ajankohtaisuuden ja auttoi selkeyttämään konferenssipaperin jatkokehittämistä tieteelliseksi artikkeliksi. Johtopäätöksenä päätettiin rajata yksi tutkimuksen osa erilliseksi julkaisuksi, jotta artikkelin kokonaisuus säilyy selkeänä ja helposti lähestyttävänä. Lisäksi keskustelut ja vertaispalaute tukivat tutkimuksen teoreettista suuntaa ja tulevien tutkimusaiheiden tunnistamista ja auttoi rajaamisessa.

Uutuusarvo ja sovellettavuus

Tilaisuuteen osallistuminen vahvisti käsitystä muutoskyvykkyyden tutkimuksen ajankohtaisuudesta ja merkityksestä erityisesti laajoissa julkisen sektorin uudistuksissa. Kansainväliset keskustelut tukivat tutkimuksen relevanssia ja korostivat systeemisten sekä inhimillisten tekijöiden yhteistarkastelun tärkeyttä. Tutkimus tuottaa työelämälle käytännönläheistä tietoa organisaatiomuutosten onnistumiseen vaikuttavista tekijöistä ja tarjoaa konkreettisia keinoja vahvistaa muutoskyvykkyyttä.

Aineisto

Konferenssiesitys Avaa