Hyvinvointipalveluiden mittaaminen ja johtaminen -väitöskirja

Tiivistelmä

Väestön ikääntyminen ja palveluiden kasvava tarve asettavat haasteita hyvinvointipalveluita tarjoavien organisaatioiden johtamiselle. Haasteita ei pystytä ratkaisemaan panostamalla pelkästään aineellisiin resursseihin, kuten tiloihin ja laitteisiin tai työntekijöiden määrään. Alueelle kaivataan uusia innovaatioita ja lähestymistapoja. Toimialalle on tarkoituksenmukaista löytää kestävän tuottavuuden johtamisen välineitä, joiden avulla organisaation resursseja, toimintaa, tuloksellisuutta sekä palveluiden vaikuttavuutta voidaan arvioida ja johtaa.

Tutkimuksen tavoitteena on ymmärtää ja kuvata hyvinvointipalveluiden arvonluontiprosessia ja luoda kestävän tuottavuuden, työhyvinvoinnin ja tuloksellisuuden näkökulmat huomioiva arviointimalli hyvinvointipalveluiden johtamisen tueksi. Tutkimuksen tavoitetta lähestytään seuraavien tutkimuskysymysten avulla:
1) Mitkä ovat arvonluonnin elementit voittoa tavoittelemattomissa hyvinvointipalveluissa?
2) Millainen malli soveltuu voittoa tavoittelemattomien hyvinvointipalveluiden arvonluontiin liittyvien tekijöiden mittaamiseen?

Tutkimuksessa hyvinvointipalveluiden arvonluontiprosessia lähestytään aineettoman pääoman johtamisen ja palveluiden tuloksellisuuden ja tuottavuuden näkökulmista ja tarkastelu tapahtuu yksittäisten organisaatioiden tasolla. Tutkimuskysymyksiä lähestytään laadullisen case-tutkimuksen avulla. Tutkimuksen empiirinen aineisto perustuu hyvinvointipalveluiden (vanhuspalveluiden) aineettoman pääoman johtamista sekä julkisten palveluiden tuottavuutta ja vaikuttavuutta käsitteleviin tutkimusprojekteihin.

Väitöskirjan keskeinen käytännön kontribuutio liittyy kehitettävään mittausmalliin, jota voidaan hyödyntää laajasti suomalaisissa hyvinvointipalvelualan organisaatioissa. Mittausmallin avulla organisaatiot pystyvät tunnistamaan toiminnan ja tuloksellisuuden kannalta keskeiset tekijät, mikä on edellytys niiden kehittämiselle ja johtamiselle. Väitöskirjan arvioitu valmistumisajankohta on vuoden 2012 lopussa.

Hankkeen vastuuhenkilö

Virpi Sillanpää

Tiedote

Hyvinvointipalveluiden tuloksellisuuden selvittäminen vaatii monipuolisia mittareita

Virpi Sillanpää valmistelee väitöskirjaa hyvinvointipalveluiden tuloksellisuuden mittaamisesta. Haastattelututkimus osoittaa, että alan organisaatioilla on pääosin hyvät rutiinit mittaamiseen. Väitöskirja valmistuu vuoden 2013 aikana. Työsuojelurahasto osallistui tutkimuksen rahoittamiseen.

Tuloksellisuus hyvinvointipalveluissa viittaa asiakkaan hyvinvoinnin lisäämiseen. Sillanpään tutkimuksen mukaan keskeisimmät hyvinvointipalveluiden tuloksellisuuden osatekijät ovat asiakkaan hyvinvointi ja korkealaatuiset palvelut. Palveluiden tuottamisen kannalta henkilöresurssit ja toimivat asiakasprosessit ovat keskeisiä.

Lisäksi hyvinvointipalveluille on asetettu määrällisiä tavoitteita ja kriteereitä.

Sillanpään tutkimus osoittaa, että hyvinvointipalveluita tuottavat organisaatiot mittaavat aktiivisesti tuloksellisuuttaan. Käytössä oli useita taloudellisia, määrällisiä ja laadullisia mittareita. Viitekehyksistä käytetyin oli Balanced Scorecard sellaisenaan tai muokattuna versiona. Suurella osalla organisaatioista ei ollut mitään viitekehystä tuloksellisuuden mittaamiseen.

Etenkin määrällisen ja taloudellisen mittausinformaation saamiseksi oli useilla organisaatioilla hyvin toimivat rutiinit. Keskeisimmät kehityskohteet liittyivät laatu- ja vaikuttavuusmittareiden kehittämiseen sekä tietojärjestelmien parantamiseen.

Mittaaminen esimiesten vastuulla

Pääasiassa esimiehet huolehtivat mittaamisesta, mutta henkilöstön rooli oli keskeinen esimerkiksi oppimistulosten mittaamisessa. Henkilöstön suhtautuminen mittaamiseen vaihteli. Osa koki mittaamisen ja siitä saatavan palautteen motivoivana, kun taas toiset näkivät sen perustehtävältä aikaa vievänä taakkana.

Harvalla organisaatiolla oli käytössään tarvittavia resursseja mittauskäytäntöjen ja mittareiden kehitykseen.

Sillanpää haastatteli tutkimustaan varten 15 johtajaa sosiaali- ja terveyspalveluista ja koulutuspalveluista. Johtajat edustivat yksityistä, julkista ja kolmatta sektoria.

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, mitkä ovat hyvinvointipalveluiden tuloksellisuuden osatekijät, miten hyvinvointipalveluorganisaatiot mittaavat tuloksellisuutta ja millaisia kehityskohteita tuloksellisuuden mittaamiseen liittyy.

Väestön ikääntyminen lisää paineita toiminnan tehostamiseksi

Hyvinvointipalveluja tarjoavien organisaatioiden johtajat ovat uuden haasteen edessä, kun väestö ikääntyy ja palveluiden tarve kasvaa. Haasteita ei voi ratkaista vain panostamalla pelkästään aineellisiin resursseihin, vaan alueelle kaivataan uusia innovaatioita ja lähestymistapoja.

Johtajat tarvitsevat kestävän tuottavuuden johtamiseen välineitä, joiden  avulla  organisaation resursseja, toimintaa, tuloksellisuutta ja palveluiden vaikuttavuutta voidaan arvioida ja johtaa.

Hyvinvointipalveluiden tuloksellisuuden johtaminen on haasteellista, koska hyvinvointipalveluihin kohdistuu useiden eri sidosryhmien odotuksia ja vaatimuksia. Varsinaisten asiakkaiden lisäksi hyvinvointipalveluiden sidosryhmiin kuuluvat palveluita ohjaavat kunnat ja monet virastot.

Artikkeleista koostuvan väitöskirjan arvioitu valmistumisajankohta on vuoden 2013 aikana. Väitöskirjaan liittyvistä artikkeleista kaksi on hyväksytty julkaistaviksi eri lehdissä.

Hyvinvointipalveluiden mittaamista käsittelevä artikkeli julkaistaan Measuring Business Excellence –lehdessä ja vanhuspalveluorganisaatioiden aineettoman pääoman johtamista koskeva artikkeli International Journal of Information Systems in the Service Sector –lehdessä.

Toimittaja
Camilla Reinboth