ICBEN 2014, The 11th International Congress on Noise as a Public Health Problem, 1. – 5.6.2014, Japani

Tiivistelmä

Osallistun ICBEN2014-kongressiin 1.6.-5.6.2014 Japanin Narassa ja pidän siellä 5.6.2014 kutsutun luennon aiheesta ”Noise sensitivity increases the risk of disability pension”.

Kyseessä on ensimmäinen tutkimus meluherkkyyden yhteydestä työkyvyttömyyseläkkeeseen. Meluherkkyyden todettiiin lisäävän työkyvyttömyyseläkkeen riskiä 41%:lla koko tutkimusaineistossa ja 42 %:lla niiden keskuudessa, jotka raportoivat altistuneensa työpaikkamelulle ja 22 %:lla niiden keskuudessa, jotka eivät raportoineet työpaikkamelualtistusta. Meluherkkyyden ja itse raportoidun työpaikkamelualtistuksen yhteisvaikutus ei kuitenkaan ollut tilastollisesti merkitsevä, mutta tätä yhteyttä tulee tutkia jatkossa tarkemmin.

Meluherkkyys näyttää siis olevan työkyvyttömyyseläkkeelle jäämistä lisäävä riskitekijä, joka tulisi huomioida työterveyshuollossa ja työsuojelussa.

Luento perustuu artikkeliin: Heinonen-Guzejev Marja, Koskenvuo Markku, Silventoinen Karri, Mussalo-Rauhamaa Helena, Vuorinen Heikki S., Heikkilä Kauko, Kaprio Jaakko. 2013. Noise Sensitivity and Disability Retirement: A Longitudinal Twin Study. Journal of Occupational & Environmental Medicine 55 (4), 365–370 doi: 10.1097/JOM.0b013e318285f433
http://journals.lww.com/joem/Abstract/2013/04000/Noise_Sensitivity_and_Disability_Retirement__A.2.aspx

Olen mukana ICBEN Team 3:ssa ”Non-auditory effects of noise”, joka kokoontuu kongressin yhteydessä. Tapaan kongressissa kansainvälisiä tutkijoita, joiden kanssa teen tutkimusyhteistyöstä.

Hankkeen vastuuhenkilö

Marja Heinonen-Guzejev

Tiedote

Suomalainen melututkimus esillä Japanissa

Tutkija
Marja Heinonen- Guzejevin ja työryhmän tutkimus on
ensimmäinen tutkimus meluherkkyyden yhteydestä
työkyvyttömyyseläkkeeseen.

Meluherkkyyden todettiin lisäävän työkyvyttömyyseläkkeen riskiä
41 prosentilla koko tutkimusaineistossa ja 42 prosentilla niiden
keskuudessa, jotka raportoivat altistuneensa työpaikkamelulle.
Työkyvyttömyyseläkkeen riski lisääntyi 22 prosentilla niiden
keskuudessa, jotka eivät raportoineet työpaikkamelualtistusta.

Vuonna 2 000 peräti 42 prosenttia työssäkäyvistä naisista ja 30
prosenttia miehistä koki altistuvansa töissä melulle.
Meluherkkyyden ja itse raportoidun työpaikkamelualtistuksen
yhteisvaikutus ei kuitenkaan ollut tutkimuksen mukaan
tilastollisesti merkitsevä, mutta tätä yhteyttä tulee tutkia
jatkossa tarkemmin. Meluherkkyys näyttää siis olevan
työkyvyttömyyseläkkeelle jäämistä lisäävä riskitekijä. Se tulisi
huomioida työterveyshuollossa ja työsuojelussa.

Heinonen-Guzejev osallistui kesäkuussa 2014 melun tutkimusta
käsittelevään ICBEN2014-kongressiin Japanin Narassa. Hän luennoi
siellä aiheesta Noise sensitivity increases the risk of disability
pension. Työsuojelurahasto tuki matkaa stipendillä.

Naran kongressi oli tutkijalle tärkeä kohtaamispaikka, jossa hän
solmi hyviä kontakteja ja sai ideoita jatkotutkimusta varten.
Kongressissa kerrottiin melututkimuksen uusimpia tuloksia.
Melualtistus voi muun muassa lisätä painoa. Melulle altistuneen
äidin lapsi on vastasyntyneenä pienempi kuin melulle
altistumattoman. Meluntorjunta onkin tärkeä haaste ja tutkimusaihe
tulevaisuudessa.

Toimittaja
Terhi Friman

Aineisto

www.icben.org