ICT-työn johtamis- ja työkulttuurien erot ja kehittäminen globaalin, hajautetun työnjaon kontekstissa

Tiivistelmä

ICT-työn kansainvälisen hajauttamisen muutokset ovat tapahtuneet nopeasti viimeisen 15 vuoden aikana. Ulkoistaminen, kustannuskilpailun maiden kasvu (CCC) sekä dynaaminen hajautettu ohjelmistojen kehittäminen (www.ddscale.fi) asettavat suuret haasteet verkostojohtamiselle ja uusille ICT-työn käytännöille.
Työsuojelurahaston ja työelämän kehittämisohjelman 2000-luvun alun tutkimuksessa ”Tietoyritysten muuttuvat työkulttuurit ja yritysten strategiat (100338)” tutkittiin tietotyön muuttumista hajautettuun ja palveluliike-toimintapohjaiseen toimintaan yhteistyössä kolmen ICT-alan palveluyrityksen kanssa. Jo tuolloin oli havaittavissa ulkoistamistoiminnan siirtyminen myös ulkomaille, ensin lähiulkoistamisena (mm. Itä-Euroopan maat), mutta myös kaukoulkoistamisena mm. Kiinaan ja Intiaan.

Tässä tutkimuksessa kootaan ja vertaillaan i) yli 40 maan kulttuurisia eroja kansainvälisen yhteistyöverkoston piirissä toteutettavan laajan kyselyn avulla (www.worlditproject.com) ja ii) kyselytulosten pohjalta työskennellään valittujen ICT-alan case-yritysten kanssa johtamis- ja työkäytäntöjen kehittämiseksi (toimintatutkimus). Tulokset raportoidaan vv 2016-2018 aikana kansallisesti yhteistyössä Tieto- ja viestintätekniikan ammattilaisten Tivia ry:n tilaisuuksissa ja kansainvälisesti muissa alan konferensseissa (IFIP, GITMA).
Tutkimuskonsortiossa toimivat Tampereen, Turun ja Jyväskylän yliopiston tutkijat Mikko Ruohonen, Nicholas Mavengere, Najmul Islam ja Ulla-Riitta Ahlfors.

Hankkeen vastuuhenkilö

Mikko Ruohonen

Tiedote

Tietotyön liikkuminen esiin isossa vertailussa

Tietotekniikka- eli IT-työn kansainvälistyneen yhteistyön vaikutukset nähdään, kun laajaa maailmanlaajuista aineistoa verrataan vaikkapa suomalaiseen aineistoon. Kyseessä on yksi suurimmista maailmanlaajuisista tutkimuksista. Suomi on ainoana Pohjoismaana mukana tässä noin 40 maan tutkijoista koostuvassa WorldIT Research -konsortiossa. Työsuojelurahasto rahoittaa Suomen osuutta.

Suomen hanketta johtaa professori Mikko Ruohonen Tampereen yliopiston informaatiotieteiden yksiköstä. Mukana ovat myös Turun ja Jyväskylän yliopistot sekä Tivia (Tieto- ja viestintätekniikan ammattilaiset).

Vertailututkimus on vireillä Suomen, Puolan ja Portugalin WorldIT-tiimien kanssa.

Tietokannoista oppia yrityksille

WorldIT-tietokanta sisältää noin 11 000 havaintoa 37 maasta ja tietokannan analysointi edellyttää paljon voimavaroja.

Parhaillaan analysoidaan maittain ulkoistamishankkeiden kenttätyötä ja johtamista. Myöhemmin IT-yritykset voivat hyödyntää näitä vertailuanalyyseja.

Suomalaistutkijat ovat kirjoittaneet Suomi-yhteenvetoluvun, joka julkaistaan konsortion johdon toimittamassa kirjassa vuonna 2019.

Suomen itsenäinen IT-väki

IT-työtä jaetaan ja johdetaan selvästi maailmanlaajuisesti ja hajautetusti. Alan suomalaisyritykset ovat laajasti ulkoistaneet työtä Suomen ulkopuolelle.

Suomessa tutkijat toteuttivat IT-alalle kattavan kyselyn konsortion lomakkeella Tivian kanssa 2016–2017. Kyselyn mukaan suomalaista IT-työtä kuvaa itsenäinen ja työstään ylpeä toimintatapa.

Suomessa IT-työn johtamissuhteet ovat matalia ja IT-ammattilaiset suhtautuvat maltillisesti toimialan muutoksiin.

IT-alalla suomalaisnaiset suhtautuvat uusien teknologioiden käyttöönottoon myönteisemmin kuin alan suomalaismiehet.

On myös kansallisia IT-eroja

Kun alueita ja tapauksia on analysoitu, voidaan tunnistaa kansallisesti ja kansainvälisesti mielenkiintoisia eroja.

Tutkijat ovat sopineet tekevänsä Pirkanmaan tietojenkäsittely -yhdistyksen kanssa WorldIT-kyselyn syksyllä 2018. Näin saadaan vertailua alueellisesti ja kansallisesti.

Aiemmin eli 2000-luvun alussa (TSR 100338) havaittiin, että jo Helsingin, Tampereen ja Turun alueilla voi tunnistaa erilaisia IT-työkulttuureita.

Yhteistyölle välineitä

WorldIT-tutkimuksessa voidaan rakentaa myös työkaluja maiden yhteistyön jäsentämiseksi. Kun kolmen tai useamman maan yritys tai tiimi kehittää työtä yhdessä, maiden kehitystilanne, henkilöstön ja johdon väliset suhteet sekä organisatoriset ja kulttuuriset tekijät ovat aiempaa helpommin ymmärrettävissä.

Tutkijat huomauttavat, että monenkeskinen ulkoistamisverkosto muuttuu dynaamisesti, joten työnjakoa ja verkoston johtamista pitää alati mukauttaa työn edistymisen myötä.

Toimittaja
Hannu Kaskinen