Ikääntyvien työntekijöiden valmistautuneisuus työuran hallintaan ja kestävä työura

Tiivistelmä

Esitys perustuu työuran hallintaa ikääntyvillä työntekijöillä vahvistavaan interventiotutkimukseen 17 suomalaisessa organisaatiossa (n=699) (Vuori ym. 2017).

SEM-analyysi osoitti ryhmävalmennuksen vahvistavan työntekijöiden valmistautuneisuutta työuran hallintaan, mikä yhdistyi edelleen vähäisempään ikäsyrjinnän kokemukseen. Matala ikäsyrjinnän kokemus yhdistyi puolestaan parempaan työn imuun, parempi työn imu myönteisempiin tulevaisuusnäkemyksiin ja edelleen korkeampaan sisäiseen motivaatioon. Vaikutuksen ollessa voimakasta ikäsyrjinnän kokemukseen tutkittiin edelleen, millaisia ryhmiä ikäsyrjinnän kokemuksen osalta löytyy. Ryhmittelyanalyysillä löytyi kaksi ryhmää, joissa ikäsyrjinnän kokemus väheni valmennuksen jälkeen ja nousi lähtötasolle 6 kk kuluttua, mutta joiden kokemuksessa oli tasoero. Ikäsyrjinnän kokemus oli matalin esimiehinä työskentelevillä ja laski voimakkaimmin nuorimmilla työntekijöillä. Lisäksi löytyi ryhmä, jonka ikäsyrjinnän kokemus säilyi koko tutkimuksen ajan korkealla. He olivat vanhimpia työntekijöitä. Neljännen ryhmän kohdalla valmennuksella ei ollut välitöntä vaikutusta ikäsyrjinnän kokemukseen, mutta ikäsyrjinnän kokemus nousi huomattavasti 6 kk kohdalla. Ryhmää luonnehti jonkin kuormittavan elämäntapahtuman kohtaaminen tutkimuksen aikana. Kaikkiaan panostamalla työuran hallintaa vahvistavaan valmennukseen voidaan vähentää eriytyisesti ikäsyrjinnän kokemusta. Valmennuksesta hyödytään eniten, jos siihen osallistutaan pian 50. ikävuoden jälkeen.

Hankkeen vastuuhenkilö

Mervi Ruokolainen

Tiedote

Työuran hallinnan vahvistaminen vähentää ikääntyvän työntekijän ikäsyrjinnän kokemusta työssä

Tiivistelmä

Esitys pidettiin eurooppalaisessa gerontologian ja geriatrian (IAGG-ER) konferenssissa Göteborgissa 25.5.2019. Tulokset osoittivat, että ikääntyvien työntekijöiden (55+) työuran hallintaa vahvistamalla voidaan vähentää koettua ikäsyrjintää, mikä edelleen lisää työntekijöiden työn imua ja vahvistaa heidän myönteisiä työhön liittyviä tulevaisuusnäkemyksiään. Näiden muutosten myötä ikääntyvät työntekijät ovat myös sisäisesti motivoituneempia tavoittelemaan työhön liittyviä tavoitteitaan. Työuran seniorivaiheen hallinnan lisääminen on sekä työntekijän että työnantajan etu, joka onnistuessaan auttaa saavuttamaan myös pidemmät työurat.

Tausta

Suomalaisessa työelämässä tarvitaan keinoja ikääntyvien työntekijöiden työurien edistämiseksi. Konferenssissa oli mahdollisuus saada tietoa aihetta käsittelevistä tutkimuksista ja keinoista muiden Euroopan maiden osalta. Eräs keskeinen este ikääntyvien työntekijöiden työurille on heidän ikäsyrjinnän kokemuksensa, jota käsiteltiin konferenssissa laajalti. Lisäksi konferenssi sisälsi esityksiä ikäsyrjinnän arviointimenetelmien kehittämisestä, mitä tietoa tarvitsee myös suomalainen työelämä.

Aineisto

Esitys perustui vuosina 2016-2017 17 suomalaisessa organisaatiossa toteutettuun interventiotutkimukseen (Vuori ym. 2017). Esityksessä hyödynnettiin tutkimuksessa kerättyä kolmen mittauskerran kyselyaineistoa (n=699). Satunnaistetun kenttäkokeen koeryhmään osallistui 359 ja kontrolliryhmään 340 työntekijää. Tutkimuksessa tarkasteltiin rakenneyhtälömallinnusta hyödyntäen erilaisia välittäviä mekanismeja intervention, työuran hallinnan, ikäsyrjinnän kokemuksen ja työasenteiden välillä.

Tulokset ja johtopäätökset

Panostamalla työuran hallintaa vahvistavaan ryhmävalmennukseen voidaan vähentää ikäsyrjinnän kokemusta. Tästä seuraa puolestaan työn imun ja myönteisten tulevaisuusnäkemysten vahvistuminen sekä vahvempi sisäinen motivaatio työhön liittyviin tavoitteisiin pyrkimisessä. Vähentyneen ikäsyrjinnän ja vahvistuneen työn imun hyödyt näkyvät vielä kuusi kuukautta valmennuksen jälkeen. Valmennuksesta hyödytään eniten, jos siihen osallistutaan pian 50. ikävuoden jälkeen.

Uutuusarvo ja sovellettavuus

Konferenssi osoitti, että kehittämämme interventio on yksi harvoista työntekijöille suunnatuista interventioista, joka tähtää ikäsyrjinnän kokemuksen vähentämiseen. Interventiosta saadut myönteiset tulokset edesauttavat sen levittämistä suomalaisten työpaikkojen käyttöön. Konferenssissa esitetyt havainnot ikäsyrjinnän arviointimenetelmien kehittämisestä voivat koitua myöhemmin suomalainen työelämän hyödyksi psykometrisesti luotettavampina mittareina.